Hyppää pääsisältöön

Selim Palmgren - yksi neljästä suuresta suomalaisesta mieskuorosäveltäjästä

Selim Palmgren. KUVA Yle.

Kevät 2013 on omistettu mieskuorolaululle. Julkaisemme yhdessä Suomen Mieskuoroliiton kanssa blogin, jossa miehet eripuolilta Suomea kertovat intohimostaan kuorolauluun. Kuoronjohtaja ja professori Matti Hyökki kirjoittaa säveltäjä Selim Palmgrenin laajasta mieskuorotuotannosta.

”Kiitos, nyt lopetat etsimisen”, komensin Uolevi "Ötö" Lassanderia, kun tämä oli toimittamassa löytämäänsä sadattaviidettätoista Palmgren-mieskuorolauluaan nähtäväkseni. Elettiin 1990-luvun loppupuolta. Suomalaisen mieskuoro-ohjelmiston kansalliskirjasto - joksi YL yhtä pitkäkestoisinta tallennusprojektiaan ylpeästi kutsui - sisälsi jo aikaisemmin tehdyt Kuulan 32, Sibeliuksen 28 ja Madetojan 52 mieskuorolaulua nuottikirjoineen. Neljästä suuresta Palmgren oli jäänyt viimeiseksi siksikin, ettei laulujen lukumäärästä oikein ollut selvyyttä. Muiden mainittujen mestareiden opusluettelot olivat tiedossa, Palmgrenin sävellykset sen sijaan kokoamatta maailmalla eri kustantajien julkaisemina tai käsikirjoituksina.

Heikki Peltolan johtama YL oli tehnyt Palmgren-tallenteen yhdessä Harald Andersénin johtaman Klemetti-Opiston kamarikuoron kanssa 1970-luvulla. Tälle LP-levylle oli tallennettu yhteensä 12 sekakuorolaulua ja 13 mieskuorolaulua. Perimätietona kulkenut huhu Selim Palmgrenista (1878-1951) Suomen Franz Schubertina mitä mieskuorolaulujen määrään tulee pitikin lähes paikkansa: kun Schubertin mieskuorotuotanto, säestyksettömät ja soitinsäestykselliset yhteensä sisältää lähes sata teosta, pistää Palmgren viidenneksen paremmaksi pelkästään 118 säestyksettömällä mieskuorolaulullaan.

Määrällä on musiikin tekemisessä harvoin merkitystä, mutta tällaisen savotan edessä oli pakko hiljentyä hetkiseksi. Millä aikataululla ja millä työnjaolla urakasta oli mahdollista selvitä? Aloin tehdä tilastoa sävellysajankohdista, aihepiireistä, käytetyistä kielistä, tekstirunoilijoista, tempoista jne. Levykokonaisuuksia varten jaoin tuotannon karkeasti neljään aihepiiriin: isänmaalliset ja hengelliset laulut, laulut naiselle eli serenadit, pöytä- ja veljeslaulut sekä elämää ja kuolemaa käsittelevät kuoroliedit.

Oman ainutlaatuisen värinsä tuotannolle antaa säveltäjän kaksikielisyys; yli puolet mieskuorolauluista on sävelletty ruotsinkielisten runoilijoiden teksteihin. Muistelmissaan Palmgren mainitsee Sibeliuksen itsensä johtamat Kalevala-runoelmat unohtumattomiksi elämyksiksi nuorille musiikin opiskelijoille Helsingissä. Hän kertoo ajatelleensa, ettei hänellä Kalevalan alueella ole mitään tekemistä, ”hoitakoon Sibba sen puolen, minä koetan keksiä jotain muuta”. Päätöksestään jättää Kalevala rauhaan säveltäjä piti ihmeen tiukasti kiinni. Vain laulu Mehiläinen on kirjoitettu kansalliseepoksen tekstiin. Sen sijaan Kantelettaren säkeet houkuttelivat Palmgrenia kirjoittamaan peräti kymmenen laulua.

Brittiläisen International Record Review -julkaisun Martin Anderson puuttui vertailuuni muihin suomalaisiin kansallisromantikkoihin. Levybookleteissa arvioin Palmgrenin olevan kuorosäveltäjistämme keskieurooppalaisimpia suosiessaan maanmiehiään runsaammin duurisävellajeja ja homofoniaa. Levysarjan kritiikissään Anderson kirjoitti joulukuussa 2000: ”Hyökki characterizes Palmgren’s choral sound as being relatively central-European by Finnish standards; I know what he means, though to my ears this music could be written only by a Finn”. Näin meidät kuullaan - vaiko vain halutaan kuulla. Onhan tunnettua, että anglosaksinen maailma on jokseenkin myyty suomalaiselle musiikin tekemiselle, niin luovalle kuin esittävällekin.

Palmgren oli pianisti ja aikansa ainoiden pianokonserttojen kirjoittaja Suomessa. Mielestäni pianismi näkyy jo Palmgrenin tavassa jakaa mieskuorosatsin ääniäkin: oikean käden 1., 2. ja 5. sormelle on kirjoitettu usein kolme jaettua, samarytmistä tenoristemmaa ja vasemmalle oktaavikaksinnuksia joskus kvintillä pehmennettyinä tai pedaaliääninä. Jokainen vähintään kymmenen vuotta pianon ääressä istunut tietää ja tunteekin tuon otteen käsissään. Palmgren aloittaa mielellään unisonossa kuin jatkoa pohdiskellen, kuin kiitoradalla. Harmoniat avautuvat siipien nostovoiman kasvaessa. Palmgren varjostaa satsia mielellään alennetulla viidennellä asteella. Mieskuorolaulujen runsaus vihjaa niiden syntyprosessiin: ne tuntuvat vaivattomasti maailmaan tulleilta, suorastaan hihasta pudonneilta, ne soivat jo silmissä ja pulppuavat luontevia, elinvoimaisia melodioita.

YL:n johtajana 1902–03 toimiessaan nopeakynäinen Palmgren transkriptoi mieskuorolle myös suosioon nousseen Sibeliuksen Isänmaalle-laulun. Mooses Putro oli muutamaa vuotta aikaisemmin äänittänyt laulun Pietarin Suomalaisen Lauluseuran sekakuorolla. Äänitys tai jokin muu seikka lienee aiheuttanut sen, että laulua luultiin sekakuorolauluksi. Sibelius oli kuitenkin alun perin kirjoittanut laulun mieskuorolle. Vaikka Sibelius itse teki vielä vuonna 1908 laulustaan tarkistetun mieskuoroversion on Palmgrenin sovitus edelleen ylivoimaisesti eniten laulettu ’Sibeliuksen Isänmaalle’. Jos Palmgren olisi tuntenut originaalin, hän tuskin olisi hylännyt kakkostenorien komeita espanjalaisia trumpetteja laulun välikadensseissa.

Kuten kollegansa Madetoja ja Kuula, Palmgrenkin oli löytänyt oman kuorolle kirjoittamisen tapansa ja pysyi siinä koko ikänsä. Mieskuorotuotannossa en osaa kuulla merkittäviä tyylillisiä tarkistuksia tai murroksia. Sen sijaan mieskuorolaulujen ja sekakuorolaulujen välillä on jonkinasteinen kontrapunktiin liittyvä kirjoitus- ja ajattelutavan ero. Sekakuorolaulujen stemmajaoista ei aikaisemmin mainitsemaani ’pianistin kättä’ juuri löydä. Naisäänten suunta on horisontaalinen ja divisit motivoidaan pikemmin lineaarisesta liikkeestä kuin harmonisesta.

Selvitäkseni sadankahdeksantoista laulun tallentamisesta jossakin järjellisessä ajassa jaoin materiaalin kolmeen osaan ja kolmelle eri kokoonpanolle: suuri, in corpore YL lauloi pääosin suomenkieliset laulut, suppeampi, 25 hengen kokoonpano hitaat ruotsinkieliset ja Talla (1990-luvun alkupuolella syntynyt, Pasi Hyökin kokoama lauluyhtye) nopeat ruotsinkieliset laulut.

Kuten jokaisessa kokonaislevytyksessä myös Palmgrenien joukosta löytyi helmiä, jotka tuntemattomasta syystä ovat jääneet marginaaliin. Kuten vuosikymmeniä aikaisemmin tehty Kuula-taltiointi nosti ainakin Harvoin mä ryypyn saan -juomalaulun, on Palmgreneista löytynyt mm. hienopiirteinen Serenadi, laajahko Björkarna där hemma, bassojen stemmahenkeä vahvistava Sång till basen ja koko maailman tunteman, Johannes Brahmsin Darthulas Grabesgesangin veroinen kuorolied ja sen suomalainen vastine, vakuuttava Darhulas gravsång.

Lopuksi kirjaan vielä mielivaltaisen otannan Palmgrenin mieskuorolauluja, hittejä, joukossa muutama tuntematonkin kaunotar: Laiskurin laulu (Latmansmelodi), Bort allt vad oro gör, Klunkom Welam Welamson, Sång till basen, Revontulten leikki, Hiiden orjien laulu, Säterjäntens söndag (ten. solisti), Tuutulaulu, Björkarna där hemma, Venelaulu, Nokturn, Sjöfararen vid milan, Säv, säv, susa, Darthulas gravsång, Muut kuuli kirkonkellon, Hiihtäjän virsi, Nuku nuku nurmen alla, Stilla gå de melodiska vågor (bar. solisti), Vaggsång för mitt hjärta, Tuonne taakse metsämaan (kiinnostavampi kuin Gripenbergin, kannattaa tutustua), Kesäilta (bar. solisti), Drömmen (bar.solisti), Etelälle, Serenadi, Järven rannalla (bar. solisti), På dig har jag tänkt (bar. solisti), Yössä heinäkuun, Eroitus mielillä, Mehiläinen.

Matti Hyökki
Savonlinnan Oopperajuhlakuoro ja Laulu-Miehet, kuoronjohtaja ja professori

Matti Hyökki. KUVA Tiina-Maija Lehtonen / Yle.

Julkaistu 12.2.2013

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.