Mistä ensiasukkaat saapuivat Suomeen? Miltä he näyttivät? Arkeologia on saanut yhdessä genetiikan, fyysisen antropologian ja kielitieteen kanssa selville monenlaista esi-isiemme varhaisimmista vaiheista.
Ensimmäiset asukkaat tulivat Suomen maaperälle noin 10.000 -11.000 vuotta sitten. Itäisille ja pohjoisille seuduille oli useita muuttoreittejä kaakon ja idän suunnalta.
Lappiin tuli väkeä myös Norjan rannikolta. Suomen asutuksen lähtökohta näyttää olevan laajalla itäisellä vetäytymisalueella. HUOM! Kartta-animaatiossa ei ole selostusta.
Kohoava maa muutoksessa
Viime jääkausi oli laajimmillaan noin 18.000 vuotta sitten. Jopa 3 kilometrin paksuinen mannerjää peitti koko manner-Euroopan. Kun jäätikkö vetäytyi Suomesta, oli suurin osa etelä-Suomesta veden alla, mutta Lappi oli jo kuivilla.
Jää oli painanut maan lommolle. Saaria ja vettä oli joka puolella. Valtavan jäätikön vetäytyminen oli yllättävän nopeaa. Maa alkoi kohota ja syntyi uusia saaria, jotka kasvoivat yhteen. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa, missä vettä oli vähän, muutoksia ei tapahtunut yhtä rajusti kuin muualla.
Volgan mutka -teoria ei ole enää voimassa
Vanhan teorian mukaan Suomeen olisi tullut asutusta vuoden nolla tienoilla - kansainvaelluksen seurauksena - mutta näin ei nykyään enää ajatella. Arkeologi Jarmo Kankaanpää Lapin pioneerit -projektista kertoo Suomen asuttamisesta. Vetsijärven asutus ajoitus osuu n. 9000 vuoden taakse.
Pioneeriasukkaiden maisema
Kun ilmasto alkoi lämmetä, sai paljastuva maa pian kasvipeitteen. Ensin tulivat jäkälät, varvut, koivumetsät, haavat ja sään lämmetessä mäntymetsät, joita kasvoi pohjoisimmassa Lapissa saakka. Jopa Oulujärven seudulla kasvoi pähkinäpensasta.
Hirvet, majavat ja muut eläimet etsiytyivät uusille reviireille. Vesissä polski hylkeitä ja kaloja, joten metsästys ja kalastus olivat suosiossa.
Vantterat suurriistan metsästäjät
Ensiasukkaiden ulkonäköä ei täsmälleen tiedetä, mutta metsästäjä-keräilijöiden elämä on jättänyt meihin suomalaisiin jälkensä, jotka näkyvät yhä piirteissämme. Syynä on silloinen ruokavalio.
Suomalaisilla on hyvin kaarevat ja korkeat poskipäät. Tämä lähinnä sen vuoksi, että purulihaksemme ovat olleet aikaisemmin suhteellisen suuret. Samoin leuka on aika leveä ja leukaluu jykevämpi kuin muilla eurooppalaisilla.
Metsästäjä-keräilijän kulmikas silmäaukkojen muoto on suhteellisen matala ja silmät sijaitsevat suhteellisen syvällä. Pohjoismaalainen silmäluomi tarkoittaa tyypillisesti sitä, että luomet roikkuvat iän myötä.
Esinelöytöjä varhaisilta ajoilta
Vanhin Suomesta tehty esinelöytö oli pitkään Karjalasta löydetty Antrean verkko ja koho, jotka on ajoitettu vuoteen 8300 eKr.
Orimattilan Myllykoski on Suomen vanhin radiohiiliajoitettu asuinpaikka, joka on noin 11 000 vuotta vanha. Paikalla on ollut kivikautinen asutuskeskittymä. Tutkimuksissa käytettiin apuna vesistöjen muutoksia, joita on tapahtunut maan kohoamisen seurauksena.
Lahden Ristolan asuinpaikalta on löytynyt piikivestä valmistettuja nuolenkärkiä. Nuolenkärkien perusteella seudun asutus on kuulunut vain Baltiasta tunnettuun Kundan kulttuuriin.
Kaikkiaan Ristolasta on löytynyt yli 60.000 erilaista löytöä. Asutuksen uskotaan tulleen suoraan etelästä eli silloisen meren yli. Samoihin aikoihin tultiin Karjalan kannakselle maitse ja vesitse.
Suomen Lapin vanhin ajoitus on tehty Sujalan asuinpaikalta. Se kuuluu koko Suomen 10 vanhimman ajoituksen joukkoon. Sujalan yhden luunäytteen iäksi todettiin 8940 vuotta. Sujalaan on ilmeisesti tultu tiettynä aikana vuodesta pyytämään peuroja. Löytöesineiden valmistuksessa käytetty kivilaji liittää paikan pohjoiseen Norjaan, aina Varangi-vuonon rannalle. Toisaalta esineessä on myös merkkejä Venäjän kytköksistä.
Geneettinen perimä
Tämän hetkisen käsityksen mukaan suomalaiset ovat eurooppalaisia. Mitään erillistä geneettistä esivanhempien populaatiota ei ole olemassa, vaan suomalaiset ovat peräisin samasta geenipoolista kuin muutkin eurooppalaiset kansat.
Dosentti Kirsi Huoponen Turun yliopistosta kertoo suomalaisten alkuperän selvittämisestä DNA-tutkimusten avulla.
Tietty Siperiassa yleinen y-kromosomi kertoo itäisestä vaikutuksesta suomalaisissa. Ruotsalaisilla sitä on huomattavasti vähemmän kuin suomalaisilla ja balteilla.
Suomalaisten lähimpiä geneettisiä sukulaisia ovat ruotsalaiset ja virolaiset. Suomalaisilla, saamelaisilla, balteilla ja monilla Koillis-Euroopan suomalais-ugrilaisilla kansoilla on paljon samoja isälinjoja eli kantaisiä.
Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa on vahvistunut se, että Suomen väestön sisällä on selvä geneettinen ero itä- ja länsisuomalaisten välillä. Isälinjoissa näkyvä ero ilmenee mm. suomalaisessa tautiperimässä sydän- ja verisuonitauteihin.
Pioneeriasukkaiden puhuma kieli
Kielitutkimuksen vaikeus on se, että se ei pääse ajassa kovin kauas. Vanhinta kieltä eli uraalilaista kantakieltä on puhuttu 6000 eKr. Sanat ovat lähes yhtä pitkiä kuin muinoin, toisin kuin viron kielen lyhyemmät sanat. Suomen kieli on edelleen vanhoillista.
Totuus on muutostilassa
Löydetyt, pienet esineet nostavat esiin tulkintoja, vaativat lisää tutkimusta, joka sitten saattaa muuttaa käsityksiä. Luonnontieteet ovat tulleet yhä voimakkaammin arkeologian rinnalle. Tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet ja täsmentyneet.
Koonnut: 13.2.2013 Rita Trötschkes
Perustuu tv-ohjelmaan: Maan povesta Käsikirjoitus ja ohjaus: Lea Froloff ja Ulla Korpela. Tuottaja: Elina Saksala. Vuosi: 2006.
