Hyppää pääsisältöön

Iskelmä-Suomi on myös tangon satumaa

Tangohulluus valtasi Suomen 1960-luvun alussa. Uuden pohjoisen sielun saanut musiikki aiheutti räjähdyksen, jonka kaiku kiirii edelleen. Elävän arkiston tangopaketti on lisämateriaalia Iskelmä-Suomi-dokumenttisarjaan.

Tangosta tehtiin Suomessa ikiomaa mankeloimalla yhteen Argentiinasta, Saksasta, Venäjältä ja Amerikasta lainatut raaka-aineet. Uudessa, muuttuvassa Suomessa se ei yhtäkkiä ollutkaan enää vain rytmi muiden rytmien joukossa, vaan siitä tuli aikakauden soundi, muuttuvan Suomen peili. Tango antoi ujolle kansalle luvan tulla lähelle samalla kun se soi ääniraitana katoavalle maailmalle, kuten vaikkapa tv-näytelmässä Liljankukka vuonna 1973.

Sodanjälkeisen tangon varhaisia tähtiä olivat Henry Theel ja myöhemmin lajin kuninkaaksi julistettu Olavi Virta, joka voimakkailla, pateettisilla tulkinnoillaan määritteli lajin laulantatyylin vuosikymmeniksi.

1960-luvulla Virran paikan ottivat perintöprinssit, kuten Reijo Taipale, Eino Grön ja Esko Rahkonen.

Tangon myötä aukesivat iskelmän ovet ensi kertaa myös romanilaulajille, joiden ensimmäisiä merkkinimiä olivat Taisto Tammi ja Markus Allan. Heidän jalanjäljissään ovat jatkaneet mm. Taisto Ahlgren, Rainer Friman ja Amadeus Lundberg.

Tangobuumilla oli kaksi pääsäveltäjää. Toivo Kärki loi modernin suomalaisen tangon 1940-luvulla yhdistämällä venäläisen mollimelodiikan jazzin soinnutukseen ja rakenteisiin. Hänen tärkeitä teoksiaan ovat mm. Köyhä laulaja, Liljankukka, Täysikuu ja Tango merellä.

Somerolainen amatöörimuusikko Unto Mononen oli ammattimaisen Kärjen rinnalla vaistonvarainen luonnonlahjakkuus. Melodiat tulivat "siniseltä taivaalta", kuten hän oheisessa harvinaisessa haastattelussa sanoo. Hänen olennaisiin klassikkoihinsa kuuluvat mm. Syvä kuin meri ja suomalaisen kaihon melkein virsimäisesti kiteyttävä Satumaa.

1960-luvulla tango synnytti myös Tango pelargonian kaltaisia parodioita ja kelpasi myös yhteiskunnallisen satiirin välineeksi, kuten Satumaata lainaavassa Tango Finlandiassa. Vuosikymmenen lopussa tango hävisi hittilistoilta mutta sen tunnelma, moodi jatkoi elämäänsä eri rytmeillä. Tango sulautui osaksi vanhan tanssimusiikin nostalgiahämyä, kunnes nousi hitaasti uudelleen parrasvaloihin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.

Elokuvaohjaajat Aki Kaurismäki ja Markku Pölönen tekivät vanhasta iskelmästä maailmansa soundtrackin, kadonneen ajan symbolin. Tangomarkkinat elvyttivät tangon estradiviihteenä, ja niiden kautta taivaalle nousi uusia tähtiä, kuten Arja Koriseva, Rainer Friman, Jari Sillanpää ja varhain kuollut Sauli Lehtonen. Topi Sorsakosken ja Agentsin beat-iskelmä imi voimaa tangotunteesta, vaikka sen rytmiikka olikin toinen.

Tango on jättänyt perinnön, joka on paljon muutakin kuin vanhaa kunnon tangoa: Rainer Frimanin Se on salaisuus ja Jari Sillanpään Satulinna ovat esimerkkejä 1990-luvun menestysiskelmistä, joissa mollikaiho ja tangon mentaliteetti yhdistyvät uuteen, menevämpään tanssipoljentoon.

Teksti: Pekka Laine/Iskelmä-Suomi & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Oheinen kooste on bonusmateriaalia Ylen Iskelmä-Suomi-sarjaan (2013).

Palaja Sorrentoon (Torna a surriento). Säv. Ernesto De Curtis, san. Giovanni Battista De Curtis, suom. san. Reino Helismaa.
Köyhä laulaja. Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Kullervo.
Mustasukkaisuutta (Jalousie). Säv. Jacob Gade, sov. Toivo Kärki, san. Kullervo.
Satumaa. Säv. ja san. Unto Mononen.
Syyspihlajan alla. Säv. Arvo Koskimaa, san. Veikko Virmajoki.
Syvä kuin meri. Säv. ja san. Unto Mononen
Tango merellä. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa.
Liljankukka. Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen.
Pettäjän tie (Kohtalon kukka). Säv. san Erkki Laurokari.
Tango Pelargonia. Säv. ja san. Kari Kuuva.
Tango Finlandia. Säv. Kaj Chydenius, san. Lars Huldén, suom. Pentti Saaritsa.
Täysikuu. Säv. Pedro de Punta, sov. Toivo Kärki, san. Orvokki Itä.
Kultaiset korvarenkaat (Golden earrings). Säv. Victor Young, san. Jay Livingston & Ray Evans, suom. san. Anja Eskonmaa.
Niin kauas sun luotasi. Säv. Veikko Samuli, san. Aappo I. Piippo.
Satulinna. Säv. ja san. Jukka Kuoppamäki.
Romanesca. Säv. Jacob Gade, suom.san. Pekka Saarto.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.