Hyppää pääsisältöön

Marjat markoiksi Suonenjoen kauppalassa

Suonenjoki tunnettiin mansikkapitäjänä jo 1970-luvulla. Suonenjoen kauppala kelpasi malliksi muullekin Suomelle, sillä mansikan ympärillä pyöri rahaa vuosittain yli neljä miljoonaa markkaa. Kauppalaksi Suonenjoki oli muuttunut vuoden 1967 alusta. Asukkaat kannattivat kauppalaksi pyrkimistä innokkaasti, kun heiltä kyseltiin aiheesta muutama vuosi aiemmin.

Vuonna 1972 tuli Suonenjoelta maamme mansikkasadosta neljäsosa. Kolmipäiväiset mansikkakarnevaalit keräsivät 10 000 asukkaan kauppalaan 100 000 kävijää. Vuoden mansikkaisännäksi julkistettiin Markat pois marjoista -ohjelmassa Toivo Kainulainen.

Mansikanviljely toi toimeentulon monelle pientilalliselle ja parhaana mansikka-aikana se tarjosi työtä yli 1 500:lle poimijalle.

Suomessa marjanviljely oli vielä harrastelijamaista ja metsään jäi tuolloinkin mätänemään sellainen määrä marjoja, että rahallinen arvo oli suurempi kuin puun vuosittainen lisäkasvu. Toisaalta tutuilla rintamailla marjat poimittiin kesän alkurynnäkössä raakana. Vaikka marjoja jäi poimimatta tonnikaupalla, tuotiin Suomeen marjaa ulkomailta. Suomen ilmastossa marjojen kehuttiin kuitenkin kehittyvän aromikkaimmiksi kuin Etelä-Euroopan maissa.

Suonenjoki tunnettiin Suomen parhaana mansikkapaikkana ja suonenjokelaista mansikkaa arvostettiin koko maassa. Koska nimenomaan suonenjokelainen mansikka kävi parhaiten kaupaksi, saatettiin kauppalan laatikoissa myydä Suomen toreilla joskus muualtakin poimittua mansikkaa myynnin edistämiseksi.

Markat pois marjoista -ohjelmassa nähdään myös mansikankasvatusta Nuijamaalla, herukanviljelyä Miehikkälässä ja marjojen jatkojalostusta Lappeenrannassa.

Kunnasta kauppalaksi

Kuntaoikeudet Suonenjoki oli saanut vuonna 1865. Kauppalaksi pyrkimisestä oli alettu keskustella jo 1930-luvulla. Vuonna 1964 kuvatuissa haastatteluissa suonenjokelaiset kannattavat pyrkimystä innokkaasti. Huikeimmissa unelmissa kauppala-aseman uskottiin tuovan Suonenjoelle paljon nuoria, liike-elämää ja tanssiakin.

Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuoden 1967 alusta. Ylekin uutisoi tapauksen ennen vuodenvaihdetta ja esitteli uutisfilmissä mm. tunnetut suonenjokelaishiihtäjät Liisa Suihkosen ja Niilo Väisäsen ja maankuulun Kyöpelinvuoren. Kymmenen vuotta myöhemmin Suonenjoesta tuli kaupunki, kun kauppalajärjestelmä lakkautettiin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto