Hyppää pääsisältöön

Marjat markoiksi Suonenjoen kauppalassa

Suonenjoki tunnettiin mansikkapitäjänä jo 1970-luvulla. Suonenjoen kauppala kelpasi malliksi muullekin Suomelle, sillä mansikan ympärillä pyöri rahaa vuosittain yli neljä miljoonaa markkaa. Kauppalaksi Suonenjoki oli muuttunut vuoden 1967 alusta. Asukkaat kannattivat kauppalaksi pyrkimistä innokkaasti, kun heiltä kyseltiin aiheesta muutama vuosi aiemmin.

Vuonna 1972 tuli Suonenjoelta maamme mansikkasadosta neljäsosa. Kolmipäiväiset mansikkakarnevaalit keräsivät 10 000 asukkaan kauppalaan 100 000 kävijää. Vuoden mansikkaisännäksi julkistettiin Markat pois marjoista -ohjelmassa Toivo Kainulainen.

Mansikanviljely toi toimeentulon monelle pientilalliselle ja parhaana mansikka-aikana se tarjosi työtä yli 1 500:lle poimijalle.

Suomessa marjanviljely oli vielä harrastelijamaista ja metsään jäi tuolloinkin mätänemään sellainen määrä marjoja, että rahallinen arvo oli suurempi kuin puun vuosittainen lisäkasvu. Toisaalta tutuilla rintamailla marjat poimittiin kesän alkurynnäkössä raakana. Vaikka marjoja jäi poimimatta tonnikaupalla, tuotiin Suomeen marjaa ulkomailta. Suomen ilmastossa marjojen kehuttiin kuitenkin kehittyvän aromikkaimmiksi kuin Etelä-Euroopan maissa.

Suonenjoki tunnettiin Suomen parhaana mansikkapaikkana ja suonenjokelaista mansikkaa arvostettiin koko maassa. Koska nimenomaan suonenjokelainen mansikka kävi parhaiten kaupaksi, saatettiin kauppalan laatikoissa myydä Suomen toreilla joskus muualtakin poimittua mansikkaa myynnin edistämiseksi.

Markat pois marjoista -ohjelmassa nähdään myös mansikankasvatusta Nuijamaalla, herukanviljelyä Miehikkälässä ja marjojen jatkojalostusta Lappeenrannassa.

Kunnasta kauppalaksi

Kuntaoikeudet Suonenjoki oli saanut vuonna 1865. Kauppalaksi pyrkimisestä oli alettu keskustella jo 1930-luvulla. Vuonna 1964 kuvatuissa haastatteluissa suonenjokelaiset kannattavat pyrkimystä innokkaasti. Huikeimmissa unelmissa kauppala-aseman uskottiin tuovan Suonenjoelle paljon nuoria, liike-elämää ja tanssiakin.

Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuoden 1967 alusta. Ylekin uutisoi tapauksen ennen vuodenvaihdetta ja esitteli uutisfilmissä mm. tunnetut suonenjokelaishiihtäjät Liisa Suihkosen ja Niilo Väisäsen ja maankuulun Kyöpelinvuoren. Kymmenen vuotta myöhemmin Suonenjoesta tuli kaupunki, kun kauppalajärjestelmä lakkautettiin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto