Hyppää pääsisältöön

Marjat markoiksi Suonenjoen kauppalassa

Suonenjoki tunnettiin mansikkapitäjänä jo 1970-luvulla. Suonenjoen kauppala kelpasi malliksi muullekin Suomelle, sillä mansikan ympärillä pyöri rahaa vuosittain yli neljä miljoonaa markkaa. Kauppalaksi Suonenjoki oli muuttunut vuoden 1967 alusta. Asukkaat kannattivat kauppalaksi pyrkimistä innokkaasti, kun heiltä kyseltiin aiheesta muutama vuosi aiemmin.

Vuonna 1972 tuli Suonenjoelta maamme mansikkasadosta neljäsosa. Kolmipäiväiset mansikkakarnevaalit keräsivät 10 000 asukkaan kauppalaan 100 000 kävijää. Vuoden mansikkaisännäksi julkistettiin Markat pois marjoista -ohjelmassa Toivo Kainulainen.

Mansikanviljely toi toimeentulon monelle pientilalliselle ja parhaana mansikka-aikana se tarjosi työtä yli 1 500:lle poimijalle.

Suomessa marjanviljely oli vielä harrastelijamaista ja metsään jäi tuolloinkin mätänemään sellainen määrä marjoja, että rahallinen arvo oli suurempi kuin puun vuosittainen lisäkasvu. Toisaalta tutuilla rintamailla marjat poimittiin kesän alkurynnäkössä raakana. Vaikka marjoja jäi poimimatta tonnikaupalla, tuotiin Suomeen marjaa ulkomailta. Suomen ilmastossa marjojen kehuttiin kuitenkin kehittyvän aromikkaimmiksi kuin Etelä-Euroopan maissa.

Suonenjoki tunnettiin Suomen parhaana mansikkapaikkana ja suonenjokelaista mansikkaa arvostettiin koko maassa. Koska nimenomaan suonenjokelainen mansikka kävi parhaiten kaupaksi, saatettiin kauppalan laatikoissa myydä Suomen toreilla joskus muualtakin poimittua mansikkaa myynnin edistämiseksi.

Markat pois marjoista -ohjelmassa nähdään myös mansikankasvatusta Nuijamaalla, herukanviljelyä Miehikkälässä ja marjojen jatkojalostusta Lappeenrannassa.

Kunnasta kauppalaksi

Kuntaoikeudet Suonenjoki oli saanut vuonna 1865. Kauppalaksi pyrkimisestä oli alettu keskustella jo 1930-luvulla. Vuonna 1964 kuvatuissa haastatteluissa suonenjokelaiset kannattavat pyrkimystä innokkaasti. Huikeimmissa unelmissa kauppala-aseman uskottiin tuovan Suonenjoelle paljon nuoria, liike-elämää ja tanssiakin.

Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuoden 1967 alusta. Ylekin uutisoi tapauksen ennen vuodenvaihdetta ja esitteli uutisfilmissä mm. tunnetut suonenjokelaishiihtäjät Liisa Suihkosen ja Niilo Väisäsen ja maankuulun Kyöpelinvuoren. Kymmenen vuotta myöhemmin Suonenjoesta tuli kaupunki, kun kauppalajärjestelmä lakkautettiin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto