Hyppää pääsisältöön

Marjat markoiksi Suonenjoen kauppalassa

Suonenjoki tunnettiin mansikkapitäjänä jo 1970-luvulla. Suonenjoen kauppala kelpasi malliksi muullekin Suomelle, sillä mansikan ympärillä pyöri rahaa vuosittain yli neljä miljoonaa markkaa. Kauppalaksi Suonenjoki oli muuttunut vuoden 1967 alusta. Asukkaat kannattivat kauppalaksi pyrkimistä innokkaasti, kun heiltä kyseltiin aiheesta muutama vuosi aiemmin.

Vuonna 1972 tuli Suonenjoelta maamme mansikkasadosta neljäsosa. Kolmipäiväiset mansikkakarnevaalit keräsivät 10 000 asukkaan kauppalaan 100 000 kävijää. Vuoden mansikkaisännäksi julkistettiin Markat pois marjoista -ohjelmassa Toivo Kainulainen.

Mansikanviljely toi toimeentulon monelle pientilalliselle ja parhaana mansikka-aikana se tarjosi työtä yli 1 500:lle poimijalle.

Suomessa marjanviljely oli vielä harrastelijamaista ja metsään jäi tuolloinkin mätänemään sellainen määrä marjoja, että rahallinen arvo oli suurempi kuin puun vuosittainen lisäkasvu. Toisaalta tutuilla rintamailla marjat poimittiin kesän alkurynnäkössä raakana. Vaikka marjoja jäi poimimatta tonnikaupalla, tuotiin Suomeen marjaa ulkomailta. Suomen ilmastossa marjojen kehuttiin kuitenkin kehittyvän aromikkaimmiksi kuin Etelä-Euroopan maissa.

Suonenjoki tunnettiin Suomen parhaana mansikkapaikkana ja suonenjokelaista mansikkaa arvostettiin koko maassa. Koska nimenomaan suonenjokelainen mansikka kävi parhaiten kaupaksi, saatettiin kauppalan laatikoissa myydä Suomen toreilla joskus muualtakin poimittua mansikkaa myynnin edistämiseksi.

Markat pois marjoista -ohjelmassa nähdään myös mansikankasvatusta Nuijamaalla, herukanviljelyä Miehikkälässä ja marjojen jatkojalostusta Lappeenrannassa.

Kunnasta kauppalaksi

Kuntaoikeudet Suonenjoki oli saanut vuonna 1865. Kauppalaksi pyrkimisestä oli alettu keskustella jo 1930-luvulla. Vuonna 1964 kuvatuissa haastatteluissa suonenjokelaiset kannattavat pyrkimystä innokkaasti. Huikeimmissa unelmissa kauppala-aseman uskottiin tuovan Suonenjoelle paljon nuoria, liike-elämää ja tanssiakin.

Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuoden 1967 alusta. Ylekin uutisoi tapauksen ennen vuodenvaihdetta ja esitteli uutisfilmissä mm. tunnetut suonenjokelaishiihtäjät Liisa Suihkosen ja Niilo Väisäsen ja maankuulun Kyöpelinvuoren. Kymmenen vuotta myöhemmin Suonenjoesta tuli kaupunki, kun kauppalajärjestelmä lakkautettiin.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.