Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Nahkiainen on ympyräsuinen

Nahkiaisia. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Julkaistu . Päivitetty

Nahkiainen on ympyräsuinen kala. Sillä ei ole leukoja, vaan pyöreä imukuppisuu sarveishampaineen. Selkärankana on pehmeä, rustoinen tukiranka.

Tietolaatikko

Nahkiainen (Lampetra fluviatilis)

  • ympyräsuinen
  • pituus 25-35 cm
  • vaelluskala, kutee rannikon joissa
  • herkullinen, pyydetään rysillä
  • rauhoitettu 1.4.-15.8.

Matomaisella nahkiaisella ei ole myöskään suomuja eikä luukaloille tyypillisiä parillisia eviä. Kiduskansien sijasta kyljillä on seitsemän paria kidusaukkoja. Nahkiainen käyttää ravinnokseen mm. toisia kaloja, joiden kylkeen se tarrautuu pyöreällä imusuullaan ja jyrsii sitten saalistaan suun kymmenillä sarveishampailla.

Nahkiainen vaeltaa kutemaan

Nahkiaista tavataan koko Suomen rannikkoalueella. Se on vaelluskala, joka nousee sukukypsänä elo-lokakuussa merestä moniin rannikon jokiin kutemaan. Toisin kuin lohikalat, nahkiainen ei ole jokiuskollinen. Kudulle nousevat nahkiaiset eivät enää syö mitään. Itse kutuaika on vasta myöhään seuraavana keväänä. Aikuiset nahkiaiset kuolevat pian kudun jälkeen. Kudusta kuoriutuva toukka, likomato, ammokeetti, viettää kotijoessa ensimmäiset 4-7 vuottaan. Sitten muodonvaihdoksen jälkeen nahkiaiset siirtyvät mereen kevättulvan turvin.

Nahkiainen on arvostettu herkku varsinkin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Nahkiaiskannan elinvoimaisuus riippuu täysin rannikon jokien tilasta, sillä nahkiaisen merivaihe kestää lyhimmillään vain muutaman kuukauden. Uhanalaisluokituksessa nahkiainen kuuluukin silmälläpidettäviin lajeihin.

Nahkiaisesta tunnetaan myös vaeltamaton järvimuoto ainakin Saimaassa, Pyhäselällä, Höytiäisessä, Päijänteessä, Konnevedessä ja Näsijärvessä.

Tuntematon herkku

Nahkiainen on syksyn kausiluontoinen herkku, jonka maku jakaa mielipiteet.. Ritilälle ladotut nahkiaiset paistetaan perinteisesti avouunissa leppähaloilla. Ritilän molemminpuolinen tuli kypsentää kalat vajaassa puolessa tunnissa. Nahkiainen on tuhti eväs, jossa on rasvaa 26,4 g ja energiaa 1274 kJ/100 g.

Nahkiainen on ympyräsuinen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Nahkiainen on ympyräsuinen. Kuva: Risto Salovaara/YleNahkiainen on ympyräsuinen. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Nahkiainen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Nahkiainen. Kuva: Risto Salovaara/LleNahkiainen. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Nahkiasrysällä Kokemäenjoen suistossa

Näytä kartalla (Google)

Koonnut: Risto Salovaara

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Aiheeseen liittyvää

Relaterade artiklar

2023

2021

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

    Kommentteja 5

  • Ota haltuun opiskelutekniikat!

    Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

    Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.