Hyppää pääsisältöön

Pronssi- ja rautakauden hautalöydöt

kuvassa ennallistetaan viikinkiaikaista pukua
Viikinkiaikaisen naisen muinaispuvun ennallistaminen alkaa villan kehräämisestä. Värttinän varressa muinaistekniikan artesaaniopiskelija Silja Penna-Haverinen. Kuva: Lea Froloff/Yle. kuvassa ennallistetaan viikinkiaikaista pukua Kuva: Yle/ Lea Froloff ennallistaminen,viikinkiaika,värttinät

Mitä muinaishautojen löydöt kertovat? Miksi hautaan laitettiin neulakintaat? Olivatko muinaiset asukkaat turhamaisia? Mikä oli tuon ajan muotia?

Tietolaatikko

kivikausi 8000 – 1500 eKr
pronssikausi 1500-500 eKr
rautakausi 500 eKr-1200 jKr
keskiaika 1100-1500 -luku

viikinkiaika 800-1025 jKr

Entisajan taidonnäytteitä on löytynyt kalmistoista (hautausmaa). Haudoista on löytynyt kankaiden jäämiä, koruja tai niiden osia sekä työkaluja.

Vaate hautaan kankaantekijän kanssa

Vanhan perinteen mukaan vainaja varustettiin tuonpuoleiseen juhla-asussaan, johon kuului koruja, aseita ja astioita. Hautaan päätyivät myös neulalla neulotut neulakintaat, jotka ripustettiin vainajan vatsan päälle tuomaan turvaa ja onnea matkalle tuonpuoleiseen. Myös veitsi jätettiin vainajan vyötärölle amuletiksi.

Rautakaudella oli varakkailla naisilla vyötäisillä tulusrauta, pienet sakset ja akanpuukko. Rauta syrjäytti nopeasti pronssin työkalujen valmistuksessa, sillä sitä saatiin kestävämpiä työkaluja ja sitä voitiin takoa. Pronssista tehtiin edelleen koruja. Naisten pukuja koristeltiin olkasolkiin liitetyillä pronssiketjuilla.

Euroopan suurin kalmisto

Euran Luistarista löytyivät Suomen ensimmäiset ruumishaudat, yli 1300 hautaa. Löydöt todistavat pitkäaikaisesta asutuksesta.

Euran Köyliön seudulla ryhdyttiin hautaamaan vainajat polttamatta jo 500-luvulla, peräti 500 vuotta aikaisemmin kuin muualla Suomen niemellä. Yksi mahdollinen selitys on se, että seudulle saapui uutta väkeä keski-Euroopasta.

Arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander kertoo, että kalmistosta on löydetty harvinaisia rautaesineitä pronssi- ja rautakauden rajalta noin 500 eK. Kaivauksia tehtiin vuosina 1969-1972.

Videossa on viikinkikauden esineistöä eli kaksi päihin levenevää pronssirannerengasta, pienen tytön hauta-antimet ja kaksi skandinaavista solkea.

Kaarinan kalmisto

Turun lähellä olevalla Kaarinan kirkkomäellä on myös myöhäisrautakautinen kalmisto, josta on löydetty eri kaivauksissa kaikkiaan 43 ruumishautaa. Hautojen ajoitus osuu pakanallisen ja kristillisen ajan taitteeseen.

Turun Maakuntamuseon arkistossa on osa Kaarinan kirkkomäen kalmiston aarteista. Löydöt kertovat entisajan rikkaista, sillä köyhillä ei ollut varaa pronssikoristeltuihin asuihin.

Pronssin erittämät metallihapot ja suolat säilyttävät kangasta, nahkaa, puuta, luuta ja muuta orgaanista ainesta, myös hiiltymätöntä kasviaineista. Erään Kaarinan kirkkomäen vainajan mukana olleista ohrankorsista tehtiin radiohiiliajoitus, jonka tulokseksi saatiin 1050 jKr.

Kasvivärjäystä ja kuviointia

Vaikka värjäämiseen liittyvää tietoa on kadonnut paljon, on joitakin muinaisia menetelmiä voitu todentaa tutkimuksilla. Hautalöytöjen perusteella on valmistettu muinaispukuja eli pukujen ennallistuksia.

Sininen väri saatiin värimorsinko-nimisestä kasvista, jota viljeltiin laajalti keski-Euroopassa. Morsingon lehdet kuivattiin ja tiivistettiin väripalloiksi. Koska kyse oli ilmeisesti tuontitavarasta, sitä saattoivat ostaa vauraimmat. He erottuivat sinisissä vaatteista muista, jotka kulkivat lampaanvärisissä vaatteissa.

Tietyt kuviot kuten esiliinahelman ristikkokuvio suojasi kantaajaansa pahoilta voimilta. Punainen oli veren, syntymän ja hedelmällisyyden väri, mutta lankojen punaiseksi värjääminen oli työlästä. Suomalaisista matarakasveista saadaan heikosti punaista väriä, jota käytettiin erilaisissa nauhoissa ja nyöreissä pienenä määränä.

Hautaröykkiöitä pitkin rannikkoa

Pronssikauden tunnusmerkiksi ovat muodostuneet kiviset hautaröykkiöt. Suomessa on pronssikauden röykkiöitä pitkälti toistakymmentätuhatta.

Monet pronssikauden röykkiöhaudat ovat löydöttömiä. Se on ajateltu todistavan sen, että ruumiit ovat maatuneet kokonaan. Myöhemmin pronssikaudella yleistyi polttohautaus. Luut mineralisoituvat palaessaan ja säilyvät hyvin. Esinelöytöjäkin on, mutta pronssikautisia pronssiesineitä on löydetty Suomesta vain noin 150 kappaletta.

Rannikkoarkeologian dosentti Tapani Tuovinen röykkiöhaudoista, jotka ovat monumenttimaisia sukuhautoja.

Polttohautauksista on löytynyt joitakin pieniä tavaroita sekä isompia esineitä kuten tikari tai keihäänkärki.

Videossa pronssinen olkakirves ja keihäänkärki, kaksi partaveistä, pinsetit ja paimensauvaneula, jotka kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Muinainen vaate oli villaa

Villa oli rautakauden yleisin tekstiiliraaka-aine. Pronssikaudella kankaita kudottiin loimipainoisissa pystykangaspuissa. Kutominen oli hitaampaa kuin poljettavilla vaakakangaspuilla, jotka yleistyivät Suomessa vasta keskiajalla.

Pystykangaspuilla kankaat kudottiin jokaista vaatekappaletta varten erikseen määrämittaan. Viikinkiajalla villa esikäsiteltiin käsin villakampoja apuna käyttäen. Karstoja ja rukkia ei tunnettu. Kehruuseen käytettiin värttinää ja taitavia sormia.

Miesten muinaishautalöydöt

Tyypillinen esine on miesten haudassa on ollut ase. Se on todiste siitä, että yhteisö on ollut vakavarainen ja voimakas. Myös työkalut haudoissa ovat merkki vauraudesta, ja siitä että kyseisiä esineitä on pystytty hankkimaan koko ajan lisää. Miesten puvuissa ja aseissa on ollut aivan samoja piirteitä kuin skandinaaveillakin.

Ammatin tunnuksina haudoista on löytynyt mm. punnuksia ja vaakoja, keritsimiä ja viikatteita ja sirppejä. Erityisesti viikinkikaudalla vauraus näkyi myös lasten ja naisten haudoissa.

Kupurasolki ja soikeasolki

Omaleimaista suomalaista muotoilua olivat pyöreät kupurasoljet ja tappikorut. Viikinkien vaikutus näkyi kaikkialla soikeanmuotoisina solkien ilmaantumisena naisten pukuihin, mutta paikallisen, pyöreän ja kupurareunaisen pukukorukulttuurin vaikutus pysyi vahvana Suomessa.

Kupurasolki, keritsimet ja tasavarsisolki Ahvenanmaalta, spiraalisormus ja käärmesolki sekä Euran hautalöydön esineistö kuuluvat Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Koonnut: 15.2.2013 Rita Trötschkes

Perustuu tv-ohjelmaan: Maan povesta Käsikirjoitus ja ohjaus: Lea Froloff ja Ulla Korpela. Tuottaja: Elina Saksala. Vuosi: 2006.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?