Hyppää pääsisältöön

Toisenlaisissa frendeissä viehättää aitous ja rohkeus

Tanja pääsi tapaamaan frendejä. Kuvaaja: Jaakko JaskariTanja Korpela (keskellä) tapasi frendit vuonna 2011. Kuvaaja: Jaakko Jaskari

Supersuosittu Toisenlaiset frendit palaa ruutuun uusin jaksoin. Tanja Korpela on seurannut sarjaa innolla alusta alkaen. Hän fanittaa frendejä. Mikä Toisenlaisissa frendeissä oikein kiehtoo?

– He ovat niin sydämellisiä, avoimia, aitoja ja rohkeita omina itsenään. Heidän suhtautuminen elämään on aivan omaa luokkaansa. Myös heidän spontaanius viehättää.

Toisenlaisissa frendeissä seurataan naapureina asuvien kehitysvammaisten elämää, arkea ja ystävyyttä. Tanja pitää jokaista frendiä huippupersoonana, mutta Kata saa erityishuomion.

– Katalla on huikea tapa ilmaista itseään. Hän on aina huolehtimassa muista ja iloitsemassa muiden puolesta. Hän on todellinen ystävä, Tanja luonnehtii hymyillen.

Frendit ovat kaikkien tuntemia tähtiä

Kolmannella kaudella frendien päivät täyttyvät työnteosta ja muusta puuhastelusta – hauskanpitoa unohtamatta. Nimikirjoitusten antaminenkin on jo arkipäivää.

Sonja valmistuu pian koulusta ja Mikko jännittää, tuleeko kutsua Linnan juhliin. Asuntolaan muuttaa myös uusi asukas, Johannes, jonka Timo ottaa siipiensä suojaan. Kata käy ahkerasti konserteissa ja näyttelyissä ja tukee muita frendejä. Sannan mielessä siintää Special Olympics -kisat Etelä-Koreassa.

Tulevissa jaksoissa Tanja Korpela haluaisi kuulla missä vaiheessa Sonjan ja Timon suhde on. Hän toivoo näkevänsä vähän romantiikkaa.

– Odotan myös tahattomia kommelluksia ja komiikkaa, joita jaksoissa on huomattavissa. Vammaisuus ei mielestäni ole ollenkaan se juttu siinä huumorissa, vaan nauretaan heidän kanssaan, ilon kautta, Tanja miettii napakasti.

– Jokaisella katsojalla olisi opittavaa siitä, että frendit osaavat nauttia pienistäkin asioista ja tehdä niistä isoja ja merkityksellisiä. Että ymmärtäisi mitkä ovat niitä perimmäisiä, tärkeitä asioita kuten ystävyys ja muista huolehtiminen. Sarja nostaa esille sen, että erilaisuus on todella rikkaus, vaikka ehkä klisee onkin.

Toisenlaisten frendien kolmannen tuotantokauden ensimmäinen jakso nähdään Yle Areenassa jo 15.2. Uudet jaksot alkavat lauantaina 16.2. klo 18.15 TV1:ssä. 

Toisenlaisissa frendeissä viehättää aitous. Kuva: Ilkka Ärrälä, Yle Kuvapalvelu

 

Linkit:

  • Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei

    Kun rovaniemeläispojasta mm-kokki tuli.

    Keittiömestari, ravintoloitsija Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan siitä miten hänen uransa pitäisi edetä kunnes hän täyttää 40 vuotta. Nyt 40-vuotiaana katsoessaan taaksepäin 25-vuotista uraansa hän toteaa, että se on mennyt lähes suunnitelman mukaan - vahingossa.

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei

    Kun rovaniemeläispojasta mm-kokki tuli.

    Keittiömestari, ravintoloitsija Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan siitä miten hänen uransa pitäisi edetä kunnes hän täyttää 40 vuotta. Nyt 40-vuotiaana katsoessaan taaksepäin 25-vuotista uraansa hän toteaa, että se on mennyt lähes suunnitelman mukaan - vahingossa.

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

  • Huvittavat ja ihanat isät – mokaileeko iskäsi yhtä hauskasti?

    Suosikkipodcastin isämokat: Onnittele isää huumorilla!

    Löytyikö isän puhelimesta arkaluontoisia kuvia äidistä? Sujahtiko iskän päähän hattu, joka ei ollutkaan oikeasti päähine? Kuulostaako tutulta, eli mokaileeko oma rakas isäsikin hassusti? Suosittu Kaverin puolesta kyselen -podcast teki isänpäivän kunniaksi spesiaalijakson, ja tässä Anna Karhunen ja Tiia Rantanen jakavat kavereiden hauskimmat isämokat. Kuuntele ja lue – naurutakuu!

  • Keskustele tässä asumistuesta!

    Asumistuki paisuu

    Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. ' Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

  • Ankaraa bailausta, kovaa harjoittelua ja seksuaalista ahdistelua – Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui ja oli vähällä itsekin romahtaa

    Viulisti Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui.

    Berliini oli kylmän sodan pääkaupunki. Kahtia jaettua Eurooppaa symbolisoinut Berliinin muuri oli myös konkreettinen raja-aita idän ja lännen välillä. Muurin ja kapean rajavyöhykkeen erottamat ihmiset elivät täysin erilaisissa maailmoissa, vain muutaman sadan metrin päässä päässä toisistaan.

  • Vankilaan vai rantalomalle? Millainen kansalainen olisit ollut DDR:ssä?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta? DDR oli valtio, jossa tavallinen kansalainen ei saanut muuttaa ulkomaille, ei lukea länsimaisia sanomalehtiä, ei valita vapaasti koulutustaan eikä työpaikkaansa, eikä kritisoida johtajia ilman vankilan uhkaa. Turvallisuuspalvelu Stasi seurasi ja keräsi tietoja käytännössä kaikista Saksan demokraattisen tasavallan kansalaisista.

  • Keskustele tässä kuntien taloudesta

    Miksi kuntien talous sakkaa?

    Yt-neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa ympäri maata. Tänä vuonna lähes kaikkien kuntien talous on hyytymässä miinukselle. Miksi? Studiossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ja konsultti Eero Laesterä. Ääneen pääsevät myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari.

  • Keskustele susipolitiikasta

    Mitä mieltä olet susipolitiikastamme?

    Sudet aiheuttavat länsi- ja kaakkois-Suomessa pelkoa, mutta poikkeuslupia susien kaatamiseen saa aniharvoin, koska kyseessä on uhanalainen eläin. Tiukka kaatopolitiikka aiheuttaa konflikteja. Susikysymykseen liittyy vahvoja tunteita ja epäluottamuksen ilmapiiriä. Miten susikiista pitäisi sinun mielestäsi ratkoa?

  • Lampuri, kiertävä kotiteurastaja ja maisemahoidon asiantuntija Jukka Tobiasson: ”Olen melko aito saaristolainen, vaikka olen asunut saaristossa vasta puoli elämääni”

    Jukka Tobiasson on lampuri, kotiteurastaja ja hortonomi.

    Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta.

  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.