Hyppää pääsisältöön

Veljeni vapaamuurari

Vapaamuurareiden on väitetty johtavan kaupunkeja ja yrityksiä. Heidän on myös väitetty sopivan keskenään suurista rakennushankkeista ja raivaavan vastustajat tieltään. Mutta ennen kaikkea vapaamuurariveljeskunnan on väitetty olevan outojen rituaalien salaseura ja hyvä veli -kerho.

Vapaamuurariliike sai alkunsa kirkonrakentajien ammattijärjestönä noin seitsemänsataa vuotta sitten. Muurarien väistyminen liikkeen jäsenistöstä 1600-luvulla antoi tilaa muille ammatinharjoittajille, ja niin syntyi pohja nykymuotoiselle vapaamuurariveljeskunnalle. Tänä päivänä vapaamuurarijärjestö tunnetaankin korkeasti koulutettujen kuten insinöörien, lääkäreiden, juristien ja liike-elämän edustajien yhdistyksenä.

1600-luvun eurooppalaiset kriisit uskonriitoineen vaikuttivat voimakkaasti siihen, että vapaamuurariveljeskunnasta tuli suljettu yhteisö. Ranskan vallankumouksen myötä vapausaatteet levisivät Euroopassa. Vapauden aatteet kiinnostivat myös vapaamuurareita, jotka halusivat keskustella muun muassa filosofiasta ilman kirkon kontrollia. Tämä oli mahdollista vain suljetuissa tiloissa, looseissa.

Suljettu yhteisö oli omiaan herättämään yhteiskunnan epäluulon veljeskuntaa kohtaan. Salaiset rituaalit ja valat keskinäisestä avunannosta ja uskollisuudesta loivat puolestaan teorioita salaliitoista. Vapaamuurareiden onkin aikojen saatossa epäilty olevan kumouksellisia niin politiikassa kuin uskonnossakin.

Suomessa vapaamuurarit ovat ajoittain yrittäneet raottaa salamyhkäistä toimintaansa haastattelujen ja erilaisten näyttelyjen kautta. He korostavat vapaamuuraritoiminnan olevan toisaalta aivan harmitonta irrottautumista arjen rutiineista, mutta myös "normaalia yhdistyslainmukaista toimintaa, jossa keskeisenä on henkisen kasvun ja mielenrauhan tavoittelu ."

Kansainväliset esimerkit antavat kuitenkin viitteitä siitä, että vapaamuurarijärjestöt eivät aina toimi lainmukaisella tavalla. Esimerkiksi Italiassa monilla vapaamuurarilooseilla kuten pahamaineisella P2:lla on yhteyksiä mafiaan. Niiden tiedetään harjoittaneen yhdessä ainakin rahanpesua ja huumeiden salakuljetusta sekä tukien huijaamista EU:lta.

Perinteisesti vapaamuurarius on ollut mahdollista vain miehille, jotka uskovat yhteen jumalaan, vaikkakin jumalakäsitystä pidetään yksityisasiana. Kirkkojen suhtautuminen vapaamuurareihin on vähintään ristiriitainen. Esimerkiksi katolisen kirkon suhtautuu vapaamuurareihin torjuvasti, koska sen mielestä vapaamuurarius edustaa deististä uskontoa, joka kilpailee kirkon oman julistuksen kanssa. Luterilaisessa kirkossa suhtautuminen vaihtelee, mutta kriittisimpien näkemysten mukaan vapaamuurarit ovat poistaneet rukouksistaan ja saarnoistaan kristinuskon dogmien kannalta keskeisimmät kohdat. Kriittikkojen mielestä vapaamuurarit sen sijaan harjoittavat okkultismia ja spiritualismia. Väitteet saavat tukea Ruotsissa paljastuneista rituaalimenoista, joihin kuuluvat muun muassa makaaminen ruumisarkussa. Lisäksi vapaamuurarien entisistä tiloista on löydetty pääkalloja, joita lienee käytetyn niinikään rituaalimenoissa.

Suomalaiset vapaamuurarit kiistävät jyrkästi, että toimintaan liittyisi laittomuuksia, eikä esimerkiksi väitteitä oikeusistuinen vapaamuurarituomareiden puolueellisuudesta syytettynä olevaa vapaamuuriveljeä kohtaan hyväksytä. Suomessa kuitenkin päädyttiin 2000-luvun alussa, vuosikymmenten pohdinnan jälkeen vaatimaan tuomareita ilmoittamaan kirjallisesti jäsenyydestään vapaamuurarijärjestöön. Päätöksen taustalla lienevät eräät julkisuudessakin olleet oikeusjutut kuten Metro-oikeudenkäynti 1980-luvulla. Tuolloin eräitä helsinkiläisiä virkamiehiä oli syytteessä lahjontaoikeudenkäynnissä. Syytteet eivät johtaneet tuomioon, mikä tulkittiin vapaamuurariveljien avunannoksi toisilleen. Oikeudenpuheenjohtaja kun oli vapaamuurari ja osa syytetyistä kuului jopa samaan loosiin.

Suomessa vapaamuuraritoimintaa on pidetty ennen kaikkea hyvä veli -kerhona, jota on arvosteltu voimakkaasti muurariveljien keskinäisestä edunvalvonnasta ja etuisuuksien tavoittelusta. Hyvä veli -kerhomaisesti vapaamuurariveljet ovat junailleet toisilleen esimerkiksi kuntien suuria rakennushankkeita tai pyrkineet tasoittamaan tietä tulevien rakennussuunnitelmien toteutukselle. Vastarinta ja mediajulkisuus on pyritty tukahduttamaan uhkailemalla ja painostamalla. Sisäpiiritoimintaan on vaikea päästä puuttumaan, sillä ei tiedetä, ketkä kaikki kuuluvat vapaamuurareihin. Jäsenluetteloihin ei ole pakko nimeään antaa, eivätkä vapaamuurarit paljasta muurariveljeään. Suurmestari totesikin Arto Nybergin haastattelussa: "Salaisuudella on arvonsa."

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.