Hyppää pääsisältöön

Veljeni vapaamuurari

Vapaamuurareiden on väitetty johtavan kaupunkeja ja yrityksiä. Heidän on myös väitetty sopivan keskenään suurista rakennushankkeista ja raivaavan vastustajat tieltään. Mutta ennen kaikkea vapaamuurariveljeskunnan on väitetty olevan outojen rituaalien salaseura ja hyvä veli -kerho.

Vapaamuurariliike sai alkunsa kirkonrakentajien ammattijärjestönä noin seitsemänsataa vuotta sitten. Muurarien väistyminen liikkeen jäsenistöstä 1600-luvulla antoi tilaa muille ammatinharjoittajille, ja niin syntyi pohja nykymuotoiselle vapaamuurariveljeskunnalle. Tänä päivänä vapaamuurarijärjestö tunnetaankin korkeasti koulutettujen kuten insinöörien, lääkäreiden, juristien ja liike-elämän edustajien yhdistyksenä.

1600-luvun eurooppalaiset kriisit uskonriitoineen vaikuttivat voimakkaasti siihen, että vapaamuurariveljeskunnasta tuli suljettu yhteisö. Ranskan vallankumouksen myötä vapausaatteet levisivät Euroopassa. Vapauden aatteet kiinnostivat myös vapaamuurareita, jotka halusivat keskustella muun muassa filosofiasta ilman kirkon kontrollia. Tämä oli mahdollista vain suljetuissa tiloissa, looseissa.

Suljettu yhteisö oli omiaan herättämään yhteiskunnan epäluulon veljeskuntaa kohtaan. Salaiset rituaalit ja valat keskinäisestä avunannosta ja uskollisuudesta loivat puolestaan teorioita salaliitoista. Vapaamuurareiden onkin aikojen saatossa epäilty olevan kumouksellisia niin politiikassa kuin uskonnossakin.

Suomessa vapaamuurarit ovat ajoittain yrittäneet raottaa salamyhkäistä toimintaansa haastattelujen ja erilaisten näyttelyjen kautta. He korostavat vapaamuuraritoiminnan olevan toisaalta aivan harmitonta irrottautumista arjen rutiineista, mutta myös "normaalia yhdistyslainmukaista toimintaa, jossa keskeisenä on henkisen kasvun ja mielenrauhan tavoittelu ."

Kansainväliset esimerkit antavat kuitenkin viitteitä siitä, että vapaamuurarijärjestöt eivät aina toimi lainmukaisella tavalla. Esimerkiksi Italiassa monilla vapaamuurarilooseilla kuten pahamaineisella P2:lla on yhteyksiä mafiaan. Niiden tiedetään harjoittaneen yhdessä ainakin rahanpesua ja huumeiden salakuljetusta sekä tukien huijaamista EU:lta.

Perinteisesti vapaamuurarius on ollut mahdollista vain miehille, jotka uskovat yhteen jumalaan, vaikkakin jumalakäsitystä pidetään yksityisasiana. Kirkkojen suhtautuminen vapaamuurareihin on vähintään ristiriitainen. Esimerkiksi katolisen kirkon suhtautuu vapaamuurareihin torjuvasti, koska sen mielestä vapaamuurarius edustaa deististä uskontoa, joka kilpailee kirkon oman julistuksen kanssa. Luterilaisessa kirkossa suhtautuminen vaihtelee, mutta kriittisimpien näkemysten mukaan vapaamuurarit ovat poistaneet rukouksistaan ja saarnoistaan kristinuskon dogmien kannalta keskeisimmät kohdat. Kriittikkojen mielestä vapaamuurarit sen sijaan harjoittavat okkultismia ja spiritualismia. Väitteet saavat tukea Ruotsissa paljastuneista rituaalimenoista, joihin kuuluvat muun muassa makaaminen ruumisarkussa. Lisäksi vapaamuurarien entisistä tiloista on löydetty pääkalloja, joita lienee käytetyn niinikään rituaalimenoissa.

Suomalaiset vapaamuurarit kiistävät jyrkästi, että toimintaan liittyisi laittomuuksia, eikä esimerkiksi väitteitä oikeusistuinen vapaamuurarituomareiden puolueellisuudesta syytettynä olevaa vapaamuuriveljeä kohtaan hyväksytä. Suomessa kuitenkin päädyttiin 2000-luvun alussa, vuosikymmenten pohdinnan jälkeen vaatimaan tuomareita ilmoittamaan kirjallisesti jäsenyydestään vapaamuurarijärjestöön. Päätöksen taustalla lienevät eräät julkisuudessakin olleet oikeusjutut kuten Metro-oikeudenkäynti 1980-luvulla. Tuolloin eräitä helsinkiläisiä virkamiehiä oli syytteessä lahjontaoikeudenkäynnissä. Syytteet eivät johtaneet tuomioon, mikä tulkittiin vapaamuurariveljien avunannoksi toisilleen. Oikeudenpuheenjohtaja kun oli vapaamuurari ja osa syytetyistä kuului jopa samaan loosiin.

Suomessa vapaamuuraritoimintaa on pidetty ennen kaikkea hyvä veli -kerhona, jota on arvosteltu voimakkaasti muurariveljien keskinäisestä edunvalvonnasta ja etuisuuksien tavoittelusta. Hyvä veli -kerhomaisesti vapaamuurariveljet ovat junailleet toisilleen esimerkiksi kuntien suuria rakennushankkeita tai pyrkineet tasoittamaan tietä tulevien rakennussuunnitelmien toteutukselle. Vastarinta ja mediajulkisuus on pyritty tukahduttamaan uhkailemalla ja painostamalla. Sisäpiiritoimintaan on vaikea päästä puuttumaan, sillä ei tiedetä, ketkä kaikki kuuluvat vapaamuurareihin. Jäsenluetteloihin ei ole pakko nimeään antaa, eivätkä vapaamuurarit paljasta muurariveljeään. Suurmestari totesikin Arto Nybergin haastattelussa: "Salaisuudella on arvonsa."

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.