Hyppää pääsisältöön

Veljeni vapaamuurari

Vapaamuurareiden on väitetty johtavan kaupunkeja ja yrityksiä. Heidän on myös väitetty sopivan keskenään suurista rakennushankkeista ja raivaavan vastustajat tieltään. Mutta ennen kaikkea vapaamuurariveljeskunnan on väitetty olevan outojen rituaalien salaseura ja hyvä veli -kerho.

Vapaamuurariliike sai alkunsa kirkonrakentajien ammattijärjestönä noin seitsemänsataa vuotta sitten. Muurarien väistyminen liikkeen jäsenistöstä 1600-luvulla antoi tilaa muille ammatinharjoittajille, ja niin syntyi pohja nykymuotoiselle vapaamuurariveljeskunnalle. Tänä päivänä vapaamuurarijärjestö tunnetaankin korkeasti koulutettujen kuten insinöörien, lääkäreiden, juristien ja liike-elämän edustajien yhdistyksenä.

1600-luvun eurooppalaiset kriisit uskonriitoineen vaikuttivat voimakkaasti siihen, että vapaamuurariveljeskunnasta tuli suljettu yhteisö. Ranskan vallankumouksen myötä vapausaatteet levisivät Euroopassa. Vapauden aatteet kiinnostivat myös vapaamuurareita, jotka halusivat keskustella muun muassa filosofiasta ilman kirkon kontrollia. Tämä oli mahdollista vain suljetuissa tiloissa, looseissa.

Suljettu yhteisö oli omiaan herättämään yhteiskunnan epäluulon veljeskuntaa kohtaan. Salaiset rituaalit ja valat keskinäisestä avunannosta ja uskollisuudesta loivat puolestaan teorioita salaliitoista. Vapaamuurareiden onkin aikojen saatossa epäilty olevan kumouksellisia niin politiikassa kuin uskonnossakin.

Suomessa vapaamuurarit ovat ajoittain yrittäneet raottaa salamyhkäistä toimintaansa haastattelujen ja erilaisten näyttelyjen kautta. He korostavat vapaamuuraritoiminnan olevan toisaalta aivan harmitonta irrottautumista arjen rutiineista, mutta myös "normaalia yhdistyslainmukaista toimintaa, jossa keskeisenä on henkisen kasvun ja mielenrauhan tavoittelu ."

Kansainväliset esimerkit antavat kuitenkin viitteitä siitä, että vapaamuurarijärjestöt eivät aina toimi lainmukaisella tavalla. Esimerkiksi Italiassa monilla vapaamuurarilooseilla kuten pahamaineisella P2:lla on yhteyksiä mafiaan. Niiden tiedetään harjoittaneen yhdessä ainakin rahanpesua ja huumeiden salakuljetusta sekä tukien huijaamista EU:lta.

Perinteisesti vapaamuurarius on ollut mahdollista vain miehille, jotka uskovat yhteen jumalaan, vaikkakin jumalakäsitystä pidetään yksityisasiana. Kirkkojen suhtautuminen vapaamuurareihin on vähintään ristiriitainen. Esimerkiksi katolisen kirkon suhtautuu vapaamuurareihin torjuvasti, koska sen mielestä vapaamuurarius edustaa deististä uskontoa, joka kilpailee kirkon oman julistuksen kanssa. Luterilaisessa kirkossa suhtautuminen vaihtelee, mutta kriittisimpien näkemysten mukaan vapaamuurarit ovat poistaneet rukouksistaan ja saarnoistaan kristinuskon dogmien kannalta keskeisimmät kohdat. Kriittikkojen mielestä vapaamuurarit sen sijaan harjoittavat okkultismia ja spiritualismia. Väitteet saavat tukea Ruotsissa paljastuneista rituaalimenoista, joihin kuuluvat muun muassa makaaminen ruumisarkussa. Lisäksi vapaamuurarien entisistä tiloista on löydetty pääkalloja, joita lienee käytetyn niinikään rituaalimenoissa.

Suomalaiset vapaamuurarit kiistävät jyrkästi, että toimintaan liittyisi laittomuuksia, eikä esimerkiksi väitteitä oikeusistuinen vapaamuurarituomareiden puolueellisuudesta syytettynä olevaa vapaamuuriveljeä kohtaan hyväksytä. Suomessa kuitenkin päädyttiin 2000-luvun alussa, vuosikymmenten pohdinnan jälkeen vaatimaan tuomareita ilmoittamaan kirjallisesti jäsenyydestään vapaamuurarijärjestöön. Päätöksen taustalla lienevät eräät julkisuudessakin olleet oikeusjutut kuten Metro-oikeudenkäynti 1980-luvulla. Tuolloin eräitä helsinkiläisiä virkamiehiä oli syytteessä lahjontaoikeudenkäynnissä. Syytteet eivät johtaneet tuomioon, mikä tulkittiin vapaamuurariveljien avunannoksi toisilleen. Oikeudenpuheenjohtaja kun oli vapaamuurari ja osa syytetyistä kuului jopa samaan loosiin.

Suomessa vapaamuuraritoimintaa on pidetty ennen kaikkea hyvä veli -kerhona, jota on arvosteltu voimakkaasti muurariveljien keskinäisestä edunvalvonnasta ja etuisuuksien tavoittelusta. Hyvä veli -kerhomaisesti vapaamuurariveljet ovat junailleet toisilleen esimerkiksi kuntien suuria rakennushankkeita tai pyrkineet tasoittamaan tietä tulevien rakennussuunnitelmien toteutukselle. Vastarinta ja mediajulkisuus on pyritty tukahduttamaan uhkailemalla ja painostamalla. Sisäpiiritoimintaan on vaikea päästä puuttumaan, sillä ei tiedetä, ketkä kaikki kuuluvat vapaamuurareihin. Jäsenluetteloihin ei ole pakko nimeään antaa, eivätkä vapaamuurarit paljasta muurariveljeään. Suurmestari totesikin Arto Nybergin haastattelussa: "Salaisuudella on arvonsa."

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.