Hyppää pääsisältöön

Kemin päättäjät uhkasivat talojen ylimpiä kerroksia 1960-luvulla

Vuonna 1967 Kemin asemakaavaa oltiin muuttamassa radikaalisti. Uuden asemakaavan mukaan kokonaisia kortteleita tulisi purkaa ja vanhoja rakennuksia madaltaa.

Suuri muutos aiheutti kaupunkilaisissa vastarintaa. Asemakaava koettiin kalliiksi. ”Punaisen Kemin” porvarit väittivät kaavan tähtäävän pääoman sosialisoimiseen.

”Kemin kaupungin johto ja valtuusto ovat täysin älyvapaata taloudellisessa mielessä”, kaupunkilainen protestoi miljoonaveloissa taistelevan kaupungin toimia.

Toimittaja Hannu Karpo luettelee kortteleita, jotka on tuomittu purettaviksi. Niiden lisäksi lyseossa ja tyttölyseossa on liikaa kerroksia uuteen kaavaan. Samoin korttelissa 102 olevassa Arava-talossa. Sosiaaliministeriön vastustuksesta huolimatta, Kemin päättäjät runnoivat kaavaa voimalla läpi.

Kaupunkilaiset kokivat omistusasuntojen purkamisen työläisten vastaisena toimintana. Se nosti myös kaunaa jo 17-vuotta vanhaa, kallista kaupungintaloa kohtaan.

”Kaupunginisiä vaivaa suuruuden hulluus. Rahaa upotetaan tuollaiseen mahtavaan kaupungintaloon tällaisessa käpykylässä.”

Velkaisen kaupungin keskustassa ammotti myös niin sanottu miljoonamonttu. Sen tarkoituksena oli madaltaa rautatiessä oleva mäki, mutta jo 800 000 markkaa maksanut työmaa oli jäänyt kesken. Eikä sitä oikeastaan olisikaan edes tarvinnut kaivaa.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto