Hyppää pääsisältöön

Miksi aika tuntuu iän myötä kuluvan nopeammin?

Tuntuiko viime vuosi vilahtavan ohi yhtä nopeasti kuin suklaalevy katoaa parempiin suihin?

Aika

Aika tuntuu kuluvan nopeammin mitä kumarammaksi selkä käy ja mitä harmaammaksi hapset muuttuvat. Lapsena yksi kesälomapäivä sen sijaan tuntui kestävän ikuisuuden samoin kuin hammaslääkärin tuolissa istuminenkin. Mutta miksi päivät ja vuodet vilisevät ohi silmiemme edessä kuin filmi, jota kelataan eteenpäin  aina vain nopeammin?

Yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta tähän globaaliin ilmiöön on vaikea antaa, vaikka tutkijat ovat tuhlanneet lukemattomia tunteja ajan tutkimiseen.

Monet tutkijat uskovat, että avain ajan salaisuuteen piilee siinä, että vanhetessamme toistamme jatkuvasti samoja rutiineja ja koemme samoja asioita aina vain uudestaan. Asiat, joita teemme ensimmäistä kertaa jättävät pysyvän muiston ja mitä enemmän muistikuvia meillä on tietystä tapahtumasta, sitä pidempään koemme sen kestäneen. Esimerkiksi jos ajamme polkupyörällä ensimmäistä kertaa uudelle työpaikalle, tuntuu se kestävän iäisyyden, aivot työskentelevät reitin  
parissa. Mutta suhatessamme vuosien kuluessa tuhansia kertoja samaa väliä, jää ajamisesta vain vähän eläviä muistoja ja pyörämatka vilahtaa aina nopeasti ohi. Aivomme eivät enää vaivaudu tallentamaan kaikkia yksityiskohtia jo lukuisia kertoja koetusta tapahtumasta. Aivot tarkastelevat tuttua tapahtumaa samalla mielenkiinnolla kuin me jaksamme lukea puhelinluetteloa.

Teoria tuntuu mukavalta, koska sen mukaan ihminen voi itse myös vaikuttaa ajan juoksemiseen. Aikaa voi tutkijoiden mukaan hidastaa hakemalla vaihtelua rutiineihin ja kokeilemalla uusia juttuja. Jokainen uusi kokemus jättää siis samalla uuden elävän muiston. Ei esimerkiksi kannata juuttua aterioimaan samaan kantapaikkaan vaan vaihdella ravintolaa, jolloin ruokailu tuntuu kestävän pidempään ja saat suuremman valikoiman kuolaa valuttavia muistoja. Tietysti tällainen uutuudenviehätyksen metsästäminen johtaa ongelmiin, pitäisikö treffikumppaninkin olla eri joka kerta? Vaimo tai mies ei välttämättä ilahdu...

Ajan kulumiseen ikääntyessä on sovellettu myös matemaattista kaavaa. Teorian mukaan viisi vuotiaana vuosi tuntuu pitkältä ajalta, koska se muodostaa viidenneksen eli 20 prosenttia ihmisen elämästä. Sen sijaan kun mittarissa on jo 50-vuotta vuosi puolestaan edustaa vain yhden viideskymmenesosan elämästä ja sen seurauksena vuosi tuntuisi menevän nopeammin. Teoria on aika lohduton, emme voi ajan kiihtymiselle yhtään mitään.

Aika

Tuskinpa tähän auttaisi se, että leikkisimme vanhenemisen loppuvan ja juhlisimme esimerkiksi kaksikymppisestä eteenpäin aina vain samoja pyöreitä. Voimme huijata itseämme monessa, mutta peili kertoisi vääjäämättä ryppyisen totuuden vahenemisesta. Matemaattinen teoria ei myöskään selitä sitä, miksi myös lyhyemmät jaksot tuntuvat menevän nopeammin ajan kuluessa.

Toisten tutkijoiden mukaan ratkaisu ajan nopeutumiseen iän myötä löytyy dopamiinista eli eräästä aivojen välittäjäaineena toimivasta hormoni, joka vaikuttaa elimistöön piristävästi. Teorian mukaan aivoista löytyy erityinen kello, joka seuraa aikavälejä sekunneista minuutteihin. Tätä kelloa säätelee dopamiini. Kello käy nopeammin, mitä enemmän dopamiinia löytyy. Esimerkiksi onnettomuudessa dopamiinia  syöksyy aivoihin ja se voisi selittää sitä, miksi vaikkapa  auto-onnettomuudessa aika hidastuu eli kolme sekuntia voi tuntua kolmelta minuutilta.

Dopamiinitasoon voi vaikuttaa, esimerkiksi huumeet ja masennuslääkkeet lisäävät dopamiinin määrää ja skitsofrenialääkkeet vähentävät sitä. Tutkimukset osoittavat, että dopamiinitasomme alkavat pudota kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen ja laskevat siitä eteenpäin. Löytyisikö ratkaisu ajan hidastamiseen siis  
kemikaaleista tai dopamiinisyöksyjä synnyttävästä vaarallisesta extremeurheilusta? Ei kuulosta hyvältä. Voisi olla, että näillä konsteilla aika melko nopeasti jättäisi meistä.

Tämä on kirjallinen versio Prisma Studion jutusta aiheesta 12.2.2013. Ikää käsittelevä jakso on katsottavissa myös Areenassa:

Prisma Studio Facebookissa:

https://www.facebook.com/prismastudio

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede