Hyppää pääsisältöön

Sotaveteraaneja sodista, joita ei ole

Suomi on viime vuosien notkahduksesta huolimatta rauhanturvaamisen suurvalta. Se on 35 000 suomalaisen rauhanturvaajan ansiota. Maa on heistä ylpeä, mutta lasku sinisen baretin kantamisesta on osin jäänyt maksamatta.

Olosuhteet ja tehtävät, joihin eduskunta sotilaat lähettää, eivät ole helppoja.  Jonkinasteisia mielenterveysongelmia esiintyy noin 15–35 -prosentilla taistelukentällä olleista.

Taistelustressi johtuu taisteluihin osallistumisesta. Utin jääkärirykmentin kapteeni Mikko Westersundin selvityksen mukaan vuonna 2009 Afganistanissa palvelleista suomalaisista kaksi kolmasosaa arvioi kokeneensa jonkinasteista taistelustressiä. Siihen voi varautua koulutuksen avulla, mutta suomalainen sotilas ei ole sille sen immuunimpi kuin tanskalainen tai yhdysvaltalainenkaan sotilas.

Rauhanturvaajat näkevät myös siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa. Usein heillä ei operaation mandaatin takia ole lupa puuttua siihen, ja tästä turhautumisesta voi aiheutua niin kutsuttua rauhanturvaajastressiä. Tunnetuin tapaus on YK:n rauhanturvaoperaation komentaja, kanadalainen kenraali Romeo Dallaire, joka joutui seuraamaan avuttomana vierestä kun Ruandassa surmattiin arviolta 800 000 siviiliä. Dallaire yritti myöhemmin tehdä itsemurhan.

Oma lukunsa on post-traumaattinen stressihäiriö, PTSD, jonka kouriin joutuneista kerrotaan MOT: Särjetyt rauhanturvaajat -ohjelmassa. Häiriön voi saada henkilö, joka ”on joutunut traumaattiseen tilanteeseen, jossa hän koki tai näki sellaisen tapahtuman, johon liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen taikka sellaisen uhka, ja reaktiona oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu.”

Kansainvälisten tutkimusten mukaan rauhanturvaajista PTSD:ään sairastuu 2-8 prosenttia. Puolustusvoimien tutkimusten mukaan 1,3-3,6%:a  suomalaisista rauhanturvaajista olisi sairastunut PTSD:ään. Näin ollen vähintään 420 suomalaista rauhanturvaajaa kärsii operaatioiden aiheuttamasta psyykkisestä sairaudesta.

Valtiokonttori korvaa rauhanturvaajille sattuneet onnettomuudet, viime vuosina vuosittain 530 000 – 880 000 euroa. Fyysisiä ja henkisiä vammoja ei tilastoida erikseen. Vakuutusylilääkärin mukaan psyykkisiä vammoja on korvattu näissä moderneissa operaatioissa vain kourallinen. Tämä tarkoittaa sitä, että satojen rauhanturvaajien mielenterveysongelmat ovat jääneet korvaamatta.

Lain mukaan on kyettävä todistamaan vamman aiheutuneen tietystä tapahtumasta. PTSD voi puhjeta vasta vuosi-parikin tapahtuman jälkeen. Harva lääkäri tunnistaa oireet ja osaa  vielä kysyä, voivatko oireet johtua esimerkiksi ajamisesta tienvarsipommiin. Vielä harvempi rauhanturvaaja kykenee syvän masennuksen keskellä hakeutumaan hoitoon. Tämä koskee erityisesti ammattisotilaita.

MOT haastatteli eri puolilla maailmaa ja useilla eri vuosikymmenillä palvelleita psyykkisistä ongelmista kärsiviä suomalaisia rauhanturvaajia. Jotain uutta on silti tapahtunut. Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisi vuonna 2011 selvityksen rauhanturvaajien mielenterveysongelmista. Sen mukaan Suomi on mukana useissa kriisinhallintaoperaatioissa, joissa rauhanturvaajan joutuminen hengenvaaraan on todennäköistä.  Vuonna 2010 suomalaiset olivat osallisina noin 20:ssa tulitaistelussa. Kaksi suomalaista on kuollut ja ainakin 11 suomalaista on haavoittunut. Puolustusvoimat ja valtiokonttori korostavat, ettei näiden lukujen perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, onko Suomi sodassa vai ei. Suomalaiset rauhanturvaajat kärsivät sodan aiheuttamista stressihäiriöistä, mutta mitään sotaa ei ole käyty?

Huolimatta siitä miksi operaatiota kutsumme, sotilaita haavoittuu fyysisesti ja henkisesti. Maanpuolustuskorkeakoulun mukaan ”tutkimustuloksiin perustuvana tosiasiana voidaan nykyisin pitää sitä, että traumaattisiin sotilasoperaatioihin osallistuminen altistaa psyykkisille häiriöille. Aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle rauhanturvaajalle on yhdentekevää, määritelläänpä konflikti sodaksi tai sodankaltaiseksi kriisinhallintaoperaatioksi.”

Sota on vaikea sana, mutta sen takia asiaa ei saa vähätellä. Se voi itse asiassa pahentaa rauhanturvaajien oireita. Lääkärien laatiman hoitosuosituksen mukaan PTSD:n ilmaantumiseen vaikuttaa ”voimakkaasti kansalaisten yleinen asenne käytyyn sotaan ja sen veteraaneihin, jossain määrin myös henkilövahinkojen korvauspolitiikka.”

Rauhanturvaaja voi mennä rikki. Se ei ole hänen syynsä. Valtio on lähettänyt hänet isänmaan asialle. Lasku on maksettava loppuun asti.

Kommentit