Hyppää pääsisältöön

Valto Laitinen muutti Pariisiin säveltämään epäsuomalaisia iskelmiä

Säveltäjä Valto Laitinen oli aikanaan kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia iskelmäsäveltäjiä. Hänen laulunsa menestyivät kuuluisien artistien esittäminä eri puolilla maailmaa. Kotimaassaan hän ei sen sijaan ollut kovinkaan tunnettu ja lähtikin aikanaan maasta voidakseen ansaita "epäsuomalaisella musiikilla".

Valto Laitinen (1926–2004) soitti sodan jälkeen suomalaisissa jazz- ja tanssiyhtyeissä soittokaverinaan mm. Ossi Runne, joka vuonna 1971 tehdyssä henkilökuvassa muistelee yhteisiä aikoja.

Ranskassa Laitinen työskenteli aluksi Rouenissa konsulaatin sihteerinä ansaiten lisätuloja pianistina. Oheista ohjelmaa tehtäessä hän soitti yhä iltaisin pariisilaisessa kapakassa pitääkseen sormensa kunnossa. Säveltämään suomalaista oli rohkaissut orkesterinjohtaja Quincy Jones, "tunnettu amerikkalainen neekerisovittaja". Pariisiin Laitinen asettui pysyvästi vuonna 1958.

Kilpailu Ranskan musiikkimarkkinoilla oli ankara. "Täällä kirjoitetaan päivittäin monta kiloa liikaa sävellyksiä." Paljon enemmän kuin itse kappale merkitsi sen kaupaksi saaminen. Varmimpia tapoja oli ottaa yhteys sopivaan esittäjään.

Ohjelmassa Laitinen esittelee sanoittaja Marc-Fabien Bonnardin kanssa tekemäänsä kappaletta Toutes les choses de l'amour laulaja Georgette Lemaire-Sellersille. Tämän mielestä Laitisen laulut ovat "aika ranskalaisia ja myyviä". Muita Laitisen sävellyksiä levyttäneitä artisteja ovat mm. Mireille Mathieu ja Anthony Perkins. Menestyvää säveltäjää haastatellaan dokumentissa myös Ranskan radion ORTF:n ohjelmaan.

Teija Sopasen kysyessä Suomen musiikkielämästä Laitinen ihmettelee, miksi euroviisuihin lähetettiin lauluja, joilla ei ole mitään toivoa sijoittua viiden ensimmäisen joukkoon. Suomessa oltiin "niin kaukana", ja maku siellä oli epäeurooppalainen. Kuultuaan Sopaselta tuoreempaa suomalaista musiikkia säveltäjä korjaa arviotaan: "Oikeaan suuntaan on menossa, enemmän länteen päin ollaan tulossa." Laitisella olisi kuulemma itselläänkin takataskussaan hyvä euroviisuteema Suomelle.

Omaa musiikkiaan hän pitää sen verran epäsuomalaisena, ettei olisi saanut sillä toimeentuloa synnyinmaassaan. Ja juuri rahaa hän tällä hetkellä yritti tehdä, jotain kunnianhimoisempaa voisi yrittää sitten myöhemmin.

Ohjelmassa kuullaan Valto Laitisen sävellyksistä mm. Monsieur L'Amour (esittäjänä Marion Rung), Kaksi lasta (Deux enfants reunis, es. Anki Lindquist), Rakkaus haihtuu liian pian (L'amour s'en va trap tôt, es. Fredi) ja Kaikki nämä rakkauden seikat (Toutes les choses de l'amour, es. Lea Laven).

Tietolaatikko

Valto Laitinen syntyi Helsingissä 1926 ja aloitti uransa jazzpianistina. Hän osallistui vuonna 1949 Pariisin jazzfestivaaleilla pidettyyn pianokilpailuun, jossa saavutti kolmannen sijan. 1950-luvun lopussa säveltämisen ja sovittamisenkin aloittanut Laitinen muutti pysyvästi Pariisin, jossa hän loi menestyksekkään uran viihdemusiikin tekijänä. Suomessa ehkäpä tunnetuimmat Laitisen säveltämistä lauluista ovat Kun syksy saapuu Helsinkiin ja Katri Helenan esittämä alun perin ranskankielinen Kai laulaa saan (C’est toute une musique). Laitisen lauluja on levyttänyt mm. maineikas chansonlaulaja Mireille Mathieu. (Yle Teema)

Suomen euroviisukarsintoihin Laitinen on osallistunut kappaleilla Unohdusta ei ole (es. Laila Kinnunen), Sua rakastan (es. Katri Helena), Noustaan perhosilla lentämään (es. Cumulus) ja Rakastunut nainen (es. Meiju Suvas).

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto