Hyppää pääsisältöön

Nettisuremisen etiketti

 
Kun kuolema kohtaa, yhä useampi meistä suree myös netissä. Mutta mitä kannattaisi pitää mielessä Facebookissa, Youtubessa tai muualla digitaalisessa maailmassa ikävöidessään?
 

Prisma Studio haastatteli tutkija Anna Haverista, joka tekee virtuaaliantropologian väitöskirjaansa pikselimuistomerkeistä ja virtuaalihautakivistä. Hänen vinkkinsä verkossa ikävöimiseen ovat tässä:

  • Reagoi! Moni pelkää surullisia viestejä lukiessaan. Eikä tiedä miten pitäisi vastata.  Mutta tärkeintä ei ole se mitä sanoo, vaan se että ylipäänsä sanoo. Kaikkein satuttavinta on jäädä yksin surunsa kanssa, tuntea ettei kukaan ole läsnä.Halit ja sydämet osoittavat lämmintä, välittävää ymmärrystä. Sen sijaan "tykkää" -nappulan painamista kannattaa harkita. Se sopii moniin tilanteisiin, mutta kuolemaan liittyvissä herkissä "tykkää" -sanomasta voi tulla ristiriitainen.

  • Jos suru lamauttaa ja muuttuu patologiseksi, kannattaa hakea apua. Liian yksityiset ja seikkaperäiset pahanolon vuodatukset kiusaannuttavat ihmisiä, niihin ei välttämättä osata reagoida toivomallasi tavalla.

  • Runot, laulut ja mietteet ovat kauniita tapoja muistaa myös netissä. Niistä saa tykätä. Myös vainajaa koskevat pienet arkiset muistot, joita ei hautajaisissa     kehtaa  kertoa, voivat muistosivulla jaettuna ilahduttaa läheisiä. Parhaimmillaan ne rikastavat vainajasta muodostunutta käsitystä. ”Ai hän teki niin, tätä puolta en tiennytkään ” Monelle sivulle voi ladata myös kuvia ja muistovideoita, ne ovat voimakkaita tunteiden tulkkeja.

  • Säilytä nettietiketti! Mieti, miten julkisia asiat ovat. Haluaisiko edesmennyt ihminen, että näitä tietoja tai kuvia hänestä julkaistaisiin. Entä  haluanko itse enää vuoden päästä, viiden vuoden päästä? 

  • Muista, että kaikki mikä on kerran julkaistu, pystyy internetissä aina.

Prisma Studion kuolemaa, kuolemattomuutta ja digitaalista suremista käsittelevä jakso katsottavana Areenassa:

Prisma Studio Facebookissa:

https://www.facebook.com/prismastudio

 

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen

    Kanojen avulla koulutustekniikka hioutuu tarkaksi.

    Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen Tässä on Kerttu, ihan tavallinen kotkottaja Nurmijärveltä. Sillä on kenties kananaivot – mutta niillä pystyy upeisiin suorituksiin. Katso vaikka! Rohkean luonteensa ansiosta Kerttu on saanut töitä läheisen Koirakoulu Vision kanakursseilta, kuten muutamat muut reippaat lajitoverinsa.

  • Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka

    Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.

    Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille.

Uusimmat sisällöt - Tiede