Hyppää pääsisältöön

Mindfulness on trendikäs mielen taltuttaja

Erilaiset kehon ja mielen yhteyttä korostavat hoitomuodot ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Yksi niistä on mindfulness, rentoutus- ja mielenhallintamenetelmä, joka perustuu hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon.

Mindfulness eli tietoisuustaito tarkoittaa tietoista läsnäoloa ja tietoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista. Menetelmä ei sisällä uskonnollisia tai hengellisiä aineksia, mutta sen juuret ovat pitkällä buddhalaisessa perinteessä. Tietoisen läsnäolon on tutkittu auttavan mm. kiputiloihin, stressiin ja erilaisiin mielen ongelmiin kuten masennukseen.

Tietoisuustaito on osa vanhaa buddhalaista filosofiaa, mutta sen tekniikkaa on sittemmin kehittänyt kanadalainen professori Jon Kabat-Zinn. Hän perusti stressiklinikan ja tietoisuustaitokeskuksen Massachusettsin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ja alkoi käyttää tietoisuustaitoihin pohjaavaa tekniikkaa (MBSR) klinikallaan vuonna 1979. Kabat-Zinn on tutkinut keskittymisen vaikutusta aivoihin, etenkin stressin aikaisiin tunnetiloihin ja immuunijärjestelmään. Hänen tavoitteenaan on saada tietoisuustaito lääketieteen ja yhteiskunnan hyväksymäksi menetelmäksi.

Hyväksyvä, tietoinen läsnäolo ei ole herkkähermoisia varten. Tulet kohtaamaan itsesi, et ketään muuta. Sen aidon itsesi, jota olet ehkä onnistunut paeta vuosikymmenten ajan.― Jon Kabat-Zinn

Akuutin haastattelussa Kabat-Zinn toteaa, että olemme usein ajatuksissamme menneessä tai tulevassa. ”Mindfulness-menetelmä kutsuu meidät takaisin tähän hetkeen elämään todellista elämäämme." Se voi olla nykyihmiselle haastavaa, sillä aivot ovat tottuneet tekemään useita asioita yhtä aikaa. Yhtäaikainen tekeminen ei sinänsä ole paha asia Kabat-Zinn toteaa, mutta mitä enemmän sellaista edellytetään, sen tarpeellisempaa on syvän tietoisuuden harjoittaminen.

Alla olevassa Aamu-tv:n jutussa mindfulnessin idea kiteytetään vertaamalla mielen toimintaa virtaan, jonka keskellä ihminen ui tempautuen usein tunteiden ja ajatusten vietäväksi. Mindfulness auttaa ihmistä siirtymään virrasta rantatöyräälle, josta käsin mieltä voi tarkastella ja havainnoida tempautumatta vaihtuvien tunnetilojen mukaan. Psykologi Marjut Forsell sanoo, että tärkeintä on tarkkaavuuden suuntaaminen nykyhetkeen, sekä hyväksyvä ja takertumaton asenne. Kun syvä itsehyväksyntä vahvistuu, tunnelukotkin avautuvat.

Leena Pennanen toi mindfulness-menetelmän Suomeen 2000-luvun alussa ja iloitsee sen nykyään saamasta suosiosta. Mindfulnessissa ei yritetä väkisin poistaa jotain huonoa vaan kehittää kykyä kannatella vaikeitakin asioita lempeyden ja hyväksynnän avulla, hän kuvailee. Lyhyetkin säännölliset harjoitukset voivat saada aikaan paljon Pennanen sanoo, ”keho rentoutuu, hengitys syvenee ja alat elämään eri lailla”.

Myös yritykset ovat kiinnostuneet mindfulnessin tarjoamista hyödyistä mm. työntekijöiden hyvinvointiin ja isot kansainväliset yhtiöt kuten Sony, Apple, IBM ja Google ovat ottaneet menetelmän käyttöönsä. Mindfulnessia harjoitetaan myös Suomen sisäasiainministeriössä. Henkilöstön kehittäjä Hanna Oranen kertoo, että nykyään ministeriön työntekijät voivat osallistua työpaikallaan viikoittain yhteisiin mindfulness-harjoituksiin. Ryhmässä käyvä Marja-Riitta Salokannel myöntää aluksi pitäneensä mindfulnessia ohimenevänä muotivirtauksena. Suorittamisen kulttuuriin kyllästynyt Oranen, kertoo kuitenkin vaikuttuneensa mindfulnessiin liittyvästä armollisuudesta ja hyväksynnästä.

Lääkäri Risto Laitila opasti toimittaja Mikko Penttilälle mindfulness-tekniikkaa Akuutti-ohjelmassa. Tietoisuustaitoa voi harjoittaa yksin tai ryhmissä ja sitä käytetään yhä enemmän terveydenhuollossa mitä moninaisemmissa yhteyksissä.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto