Hyppää pääsisältöön

Kaupungin valot tuikkivat iskelmä-Suomen laitamilla

Kaupunkilaisen iskelmän säikeissä on soinut jazzin rytmi, urbaani viihde-eleganssi ja rikas kansainvälisten impulssien kirjo. Elävän arkiston paketissa on mukana iso joukko 1950—1960-lukujen tähtiä Brita Koivusesta Seija Simolaan.

Epätodellista puhtautta hehkuva maalaismiljöö on aina ollut erottamaton osa suomalaisen iskelmän sielunmaisemaa. Mutta iskelmällä on aina ollut myös aivan toisenlainen puolensa, joka ammentaa kaupunkiympäristön kuumeisesta energiasta ja avoimesta ilmapiiristä.

Jazzista ja länsimaisesta viihdeperinteestä ammentavan urbaanin iskelmän tyylinluojaksi nousi 1950-luvulla säveltäjä Erik Lindström, jonka kynästä lähti kyllä tarvittaessa hieman perinteisempääkin tavaraa. Hänen tuotantonsa kirjoa edustavat hyvin bluessävyinen Ranskalaiset korot ja perinnäisempi Muistatko Monrepos'n.

Vuonna 1953 perustettu Scandia-yhtiö onnistui nostamaan jazziskelmän lyhyeksi aikaa suomalaisen kevyen musiikin eturintamaan. Brita Koivusen kappaleissa yhdistettiin menevä swing juutalais-venäläiseen ja joskus suomalaiseenkin melodiikkaan. Vieno Kekkonen edusti viileää tyylikkyyttä. Suurimmaksi nimeksi nousi Laila Kinnunen, jonka kosmopoliittisuuden kiteyttää hyvin monikielinen esitys Risteysasema-ohjelmasta. Jazzillisia intohimojaan ja valmiuksiaan Kinnunen esittelee vuonna 1961 kuvatussa harvinaisessa filmissä.

Scandian miesartisteista saman hengen elähdyttämiä olivat mm. Kai Lind ja Four Cats. Yhtiön musiikillinen voimahahmo oli Jaakko Salo, sovittajana ja tuottajana yksi suomalaisen musiikkihistorian tärkeimmistä nimistä, joka ohessa nähdään harvinaisessa Run For Your Life -jazzirrottelussa vuonna 1961.

Jazzvaikutteisen iskelmän valtakautta kesti 1960-luvun tangobuumiin saakka. Se jäi kuitenkin edelleen elämään, ja erityisesti sen henkeä vaali pieni Discophon-yhtiö, jonka artisteihin kuuluivat mm. Lasse Mårtenson ja Carola Standertskjöld, soulhenkisyydessään ainutlaatuinen suomalaissolisti. Televisio taltioi vuonna 1972 kummallisen kulttuurien kohtaamisen: kansainvälisen tason laulaja joutui kotimaisessa keskusteluohjelmassa tiukkasävyiseen kuulusteluun iskelmäteollisuuden tuottamien rakkauslaulujen ja "valveunien" johdosta.

Jazzmuusikko Aarno Raninen nousi yhdeksi keskeiseksi nimeksi uudessa sovittajasukupolvessa, joka levytti kansainvälisiä käännöskappaleita muhkein orkesteritaustoin. Hänen jazzuskottavuudestaan kielii mainiosti oheinen Matti Oilingin kanssa toteutettu tv-jamsessio. Ranisen pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin kuului Carolan lisäksi myös melodramaattisten euroiskelmien hieno tulkki Seija Simola.

Rauno Lehtisestä kehkeytyi se suomalainen säveltäjä, jonka tuotanto eniten ilmensi kosmopoliittista ajattelua ja mannermaista tyyliä. Lehtisen hienostuneimpia teoksia on monien eri solistien tulkitsema Toiset meistä. Marionin laulama Tom Tom Tom upposi eurooppalaisiinkin: Lehtisen kappale oli Suomen menestynein euroviisu aina Lordin vuoden 2006 voittoon asti.

Vaikutteiltaan ja esikuviltaan anglo-amerikkalainen ja länsieurooppalainen kaupunki-iskelmä ei lyhyitä valtakausia lukuun ottamatta ole ollut enemmistön ääni iskelmäkulttuurissa. Eräät sen edustajat, kuten Wiola Talvikki ja säveltäjä Valto Laitinen, tekivätkin merkittävimmän osan urastaan ulkomailla. Urbaani soundi ja läntinen sävelmaailma ovat kuitenkin haastaneet ja synnyttäneet uutta pakottaen iskelmä-Suomen kehittymään ja kuuntelemaan maailmaa.

Teksti: Pekka Laine/Iskelmä-Suomi & Jukka Lindfors

Oheinen kooste on bonusmateriaalia Ylen Iskelmä-Suomi-sarjan (2013) osaan 4 Kaupungin valot.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.