Hyppää pääsisältöön

Miten kiusaamista voisi ehkäistä?

Poika koulun pihalla
Poika koulun pihalla. Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle. Poika koulun pihalla Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle. kiusaaminen,koulut,sosiaalinen media

Koulukiusaamisen seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Kysyimme lukijoiltamme, miten kiusaamista voisi ehkäistä. Vastauksia tuli paljon: lukijoiden mukaan kiusaamisen torjuminen vaatii asenteiden muuttamista, konkreettisia toimenpiteitä sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Monen vastaajan mielestä kiusaamisen ehkäiseminen pitäisi ottaa huomioon jo opetusohjelmassa.

Asennemuutos kiusaamiseen

Kiusaaminen on lukijoiden mielestä paljolti asenteista johtuvaa: kiusaamista ei oteta vakavasti, siitä kertovaa pidetään kantelijana, eikä sitä selkeästi tuomita. Siksi asenteet ovat ensimmäinen asia, joihin pitäisi puuttua.

  • Nollatoleranssi kiusaamiseeen. Se ihan ensimmäiseksi. Eli näin EI TEHDÄ, ja sillä sipuli. Aikuiset ottavat aikuisen vastuun. Häpeilemättä, mutta myöskään kiusaajaa polkematta.
  • Sellainen kulttuuri, missä kovia jätkiä ja tyttöjä ovat ne, jotka ovat kilttejä. Useinhan näille henkilöille annetaan periksi, koska ei kestetä niitä tunteita, joita he herättävät ja halutaan olla "mukavia". Kaikille.
  • Sana ”koulukiusaaminen” on vähättelevä ja harhaanjohtava nimitys. Pitäisi puhua kouluväkivallasta. Sana ”kouluväkivalta” ilmaisee selvästi, että kyseessä on väkivaltarikos.
  • Kouluissa pitäisi heti ensimmäisestä luokasta lähtien tehdä oppilaille selväksi että koulussa ja koulumatkoilla kiusaaminen on KIELLETTY. On niin paljon kiellettyjä asioita, lapsenkin pitää oppia mitä se tarkoittaa ja koskee kaikkia. Näitä ohjeita voisi olla "huoneentauluina" kaikissa luokissa ja tosiaan tyyliin kielletty eikä hymisten "ethän kiusaa".

Ihmisyys oppiaineeksi

Kiusaamisen muodot ovat erilaisia: simputusta, välttelyä, eristämistä, henkistä väkivaltaa, mustaa huumoria, rasismia tai esimerkiksi vähättelyä. Kiusaamisella voi olla vakavat seuraukset, ellei siihen puututa ajoissa. Opettajilta vaaditaan paljon, monien vastanneiden mielestä liikaakin. Moni oli sitä mieltä, että kiusaamisen ehkäiseminen voisi tavalla tai toisella olla osa koulujen opetussuunnitelmaa.

  • Jokaiselle vuosiluokalle oppiaineeksi Ihmisyys - yhdessä oleminen, tasa-arvoisuus, toisista huolehtiminen, itsensä hyväksyminen, erimielisyyksien käsittely, sovinnon tekeminen, uskaltaminen mielipiteensä ilmaisemiseen ja esimerkiksi väkivallattomuus. Oppilaita kannattaisi kasvattaa itsenäisiksi ja sovinnollisiksi. Näistä oppitunneista pitäisi tehdä mukavia ja iloisia.
  • Lapsille pitäisi jo viimeistään esikoulusta lähtien antaa systemaattisesti kiusaamisen vastaista koulutusta ylä-asteen viimeiseen luokkaan asti jokaisen lukuvuoden alussa. Isommille se voisi olla pakollista, ja lopuksi heille olisi testikysymykset, jotka pitää läpäistä. Joissakin KiVa -ohjelmaan osallistuvissa kouluissa tätä varmaan onkin.
  • Jenkkifirmoissa on tyypillisesti pakollinen "harrashment" -koulutus vuosittain, joista voi ottaa mallia. Koulutukset ovat selkeitä, ja jokainen koulutuksen läpikäynyt varmasti tietää mitä häirintä tai työpaikkakiusaaminen on.
  • Lapsille tulisi opettaa että erilaisuudesta saa voimaa. "No one of us is as clever as all of us - eli kukaan meistä ei ole viisaampi kuin me kaikki yhdessä." Kiusaajakin saattaisi hyötyä kiusaamansa henkilön osaamisesta tai kaveruudesta.
  • Toisen asemaan asettumista ei voi liiaksi korostaa. "Mut kun se itekin nauraa" - kommenttiin voi kysyä -Mitä itse tekisit, jos muut nauraisivat sinulle? Jääkö pilkan kohteelle muuta vaihtoehtoa kuin nauraa mukana tai alistua?
  • Naurajalle on syytä korostaa hänen olevan mukana kiusaamisessa ja yhtä syyllinen kuin kiusaaja. Usein kiusaajalla on itsellään huono itsetunto, jota pitää paikata alistamalla muita. Itsetunnon ongelmia ei pidä vähätellä. Hyvänkin perheen vesalla saattaa olla pahoja henkisiä ongelmia kotona.
  • Lapset oppivat puolueettomuutta, asiallisuutta ja sosiaalisia taitoja. Oppilaat saavat itse vastuuta siitä, että kaikki tekevät yhdessä. Usein kannattaa pitää myös leikkitunteja ja lepotunteja, leikkitunneilla leikitään sosiaalisia leikkejä, lepotunneilla luetaan, kuunnellaan tms. vapaamuotoisesti muuta kuin oppimateriaalia. Nämä vaikuttavat luokkahenkeen. Opettajat vaikuttavat siis paljon johtajuudellaan, luotettavuudellaan ja tuntien ajankäytön suunnittelullaan.
  • Lisää luokkia erityisoppilaille sekä maahanmuuttajien peruskoulutukseen kielen oppimisen osalta. Ammatti-ihmisten pitäisi päästä tarttumaan ongelmiin aikaisemmin. Terapeuttien käyttäminen kouluyhteisön tukena.
  • Kaikissa oppilaitoksissa ala-asteelta alkaen koulupäivät voisi aloittaa 10 minuutin hiljentymisellä ja opettaja ohjaisi oppilaita keskittämään ajatuksensa pelkästään oman hengityksen seuraamiseen.

Konkreettisia keinoja

Opettajat näkevät kouluissa kiusaamista jatkuvasti. Joskus tepsivät konkreettiset keinot, joiden avulla kiusaaja saadaan pohtimaan tekojaan. Tässä muutamia lukijoiden ehdottamia tai kokeilemia keinoja:

  • Eräs tuttavani käyttää kikkaa: kiusaajan puhutteluun ja antoi tälle vastuun kiusatun suojelemisesta ja kiusaamiseen puuttumisesta. Ihan pokkana - ikään kuin ei tietäisi, että tämä tyyppi istuu tässä.
  • Kiusaajille annettava välittömästi tietoa, että kyseessä huono käytös, josta seuraa välitön rangaistus. Esim. säännöt kertovat, että jos tönin tai haukun, saati vääriä tietoja levitän, niin vastaan teoistani. Erottaminen koulusta, työpaikalta muutamaksi päiväksi ja jos meno jatkuu.
  • Jokainen kiusaamisesta kiinnijäävä toimitetaan kiusatun kotiin selittämään kiusatun vanhemmille syyt miksi kiusaa.  Jos ei tehoa, seuraavaksi kiusaaja toimitetaan poliisiasemalle selittämään sama asia.  Niin monta kertaa että oppi menee perille.
  • Olen toiminut luokanopettajana lähes 20 vuotta. Moni asia on vuosien aikana muuttunut. Parhaiten luokan kanssa sujuu, kun luokka on ryhmäytetty  hyvin. Luokalle pitää heti aluksi saada aikaan hyvä fiilis, meidän luokka, jossa kaikki saavat ja uskaltavat tuoda julki oman mielipiteensä. Lasten on hyvä oppia tulkitsemaan erilaisia tunteita ja tunnetiloja, harjoitella toisten huomioimisen taitoja. Oppiminen on kivaa, kun luokkahenki on hyvä.
  • Kouluväkivaltaan puuttuminen väkivallantekijöiden ja sivustaseuraajien asenteisiin vaikuttamalla on tehotonta. Olen koonnut blogiini pitkän listan yksinkertaisia ohjeita, jotka keskittyvät uhrin vaikutusmahdollisuuksiin: Kiusatun vastaisku -blogi
  • Kollektiivinen kiusaamiseen puuttuminen voisi olla yksi. Luokilla olisi "kiusaamismittari". Jos mittari pysyy vihreänä, saa luokka jotain kivaa. Jos kiusaamisesta kerran kuussa tehty kysely osoittaa että kiusaamista on, menee mittari punaiselle ja silloin kerrotaan luokalle että kiusaamisen takia pidetään teille ensi kuussa kolme ylimääräistä sosiaalisuus oppituntia.

Kodeilla kasvatusvastuu

Kiusaaminen johtuu myös kotoa opituista asenteista. Siksi kodeillakin on vastuu kiusaamisen lopettamisessa. Monet pohtivat, millainen kasvatus tekee lapsesta kiusaajan.

  • Kotipsykologit ja terapeutit mukaan auttamaan kiusattuja ja kiusaajia. Kun lapsen koulukiusaaminen sekä uhrina oleminen on toistuvaa niin kotien kanssa yhteistyö pitäisi olla tiiviimpää. Koulukuraattorilla käynti ei välttämättä muuta mitään. Ongelma on kodeissa.
  • Vanhempien vastuu on ohjata tai etsiä keinoja siihen, miten haasteelliset tilanteet voidaan ratkaista ilman väkivaltaa! Kun sanktio on tarpeeksi välitön ja vaikuttava, vastuunottohalukkuus lisääntyy kummasti! Nyt naurettava loputon ymmärtäminen ja hyysääminen ehtii turmella niin monen uhrin ja perheen oikeuden elää täysipainoista elämää, ilman turhia traumoja.
  • Minusta kiusaajien vanhempia pitäisi alkaa tutkia. Miten kiusaajat on kasvatettu. Liian monesti kiusaamiskeskusteluissa unohdetaan, että jonkun lapsen tarve kiusata toista on kasvatuksesta lähtöisin. Terveellä, hyväitsetuntoisella ihmisellä, joka on saanut riittävästi rakkautta ja kunnioitusta osakseen, ei ole tarvetta kiusata.

Koonnut: Rita Trötschkes

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.