Hyppää pääsisältöön

Onko Subutex lääke vai huume?

Subutex on Suomessa kiistanalainen aihe. Sitä pidetään tärkeänä opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitolääkkeenä, mutta toisaalta Subutexia on alettu käyttää lääkityksen sijasta huumeena ja myydä katukaupassa. Subutexia heroiiniriippuvaisille välittänyt lääkäri Pentti Karvonen sai touhusta viiden vuoden vankeustuomion ja menetti lääkärinlupansa. Oliko Karvonen heroiiniriippuvaisten pelastaja vai hyväntekijäksi naamioitunut huumeparoni?

Tietolaatikko

Subutexin vaikuttava aine on buprenorfiini ja alun perin sitä on käytetty kipulääkkeenä. Myöhemmin sen huomattiin soveltuvan opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitoon. Suomessa buprenorfiinia sisältäviä lääkkeitä ovat Subutex ja Temgesic, jotka molemmat on tarkoitus nauttia kielen alla liuotettuina. Huumeeksi se muuttuu silloin, kun sitä käytetään suonensisäisesti.

Lähde: Päihdelinkki.fi

Suomeen Subutexin ja Temgesicin toi lääkäri Pentti Karvonen vuonna 1985. Hän määräsi lääkkeitä heroiiniriippuvaisten korvaushoitoon, mutta lopetti hoidon antamisen väliaikaisesti, kun hänen lääkärikollegansa menetti reseptinkirjoitusoikeutensa korvaushoitojen takia. Karvonen jatkoi toimintaa vuonna 1993.

Vuonna 1996 lääkärikeskus, jossa Karvonen työskenteli, kielsi korvaushoidon antamisen. Sen seurauksena mies erosi ja perusti oman korvaushoitoklinikan, Benemix-klinikan. Tällä klinikalla Karvosella oli parhaimmillaan noin pari sataa narkomaania avohoidossa.

Karvonen uskoi, että buprenorfiinilääkitys oli elinehto heroiinikoukussa kamppaileville ihmisille. Menetettyään vuonna 1997 oikeudet kirjoittaa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, hän alkoi kuljettaa buprenorfiinilääkkeitä laittomasti ulkomailta Suomeen. Saman vuoden heinäkuussa Karvonen jäi tullissa kiinni tuotuaan Thaimaasta 16 000 Temgesic-tablettia. Tällöin Karvoselta vietiin lääkärinoikeudet. Mies ei kuitenkaan lopettanut toimintaansa siihen.

Seuraavaksi Karvonen lähetti potilaansa hakemaan Subutexia Ranskasta. Paikallinen lääkäri kirjoitti reseptit lääkkeeseen Karvosen suositusten pohjalta ja potilaat toivat Subutexia Suomeen aina maksimimäärän. Karvonen kertoi vieraillessaan Persona non gratassa vuonna 2003, että maksoi usein itse potilaittensa matkat Pariisiin, eikä aina saanut takaisinmaksua. Samalla hän kertoi menettäneensä 50 000 euroa hoitotyössään, vuokrankin maksoi ystäväperhe. Poliisi tosin uskoi Karvosen tehneen rahaa bisneksillään myymällä narkomaaneille heidän itse tuomiaan lääkkeitä kymmenkertaiseen hintaan.

Karvosen klinikalta Subutexia päätyi katukauppaan ja Benemix oli jatkuvasti viranomaisten suurennuslasin alla. Toukokuussa vuonna 2001 poliisi saapui klinikalle, takavarikoi 7 000 pilleriä ja pidätti Karvosen. Seuraavana vuonna Helsingin hovioikeus tuomitsi Karvosen kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta viiden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Koko kakusta Karvonen istui vain puolet, sillä korkein oikeus keskeytti puolet hänen tuomiostaan.

Koska ulkomailta Subutexin hakeminen kriminalisoitiin, Suomen jo ennestään pitkät huumejonot pitenivät. Ajankohtainen kakkonen kysyi vuonna 2002, kenellä on vastuu hoitamatta jääneistä narkomaaneista. Päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro muistuttaa korvaushoidon tärkeydestä, sillä vaikka sen kehittäminen vaatiikin suuria summia rahaa, siitä seuraavat säästöt ovat suurempia.

”Se tuo noin viisinkertaisen säästön muilla alueilla vähentyneenä rikollisuutena, vähentyneinä muina sairaudenhoitokuluina”, Salaspuro sanoi ohjelmassa.

A-studio pohtii, kuka voi valvoa lääkäreiden toimintaa, ja esimerkki-casena on tietenkin Karvosen tapaus.

Vuonna 2009 Silminnäkijä teki kierroksen eri kotimaisille huumeklinikoille ja kartoitti, millaista hoitoa missäkin sai. Hyvä uutinen oli, että hoitopaikkoja oli lisätty, mutta hoitoon pääsy oli byrokratian hankaloittamaa ja jonotus pitkäaikaista. Tästä johtuen laiton reseptiturismi Viroon kukoisti, ja ohjelmassa otettiinkin selvää, kuinka helposti rauhoittavia lääkkeitä saa lahden takaa. Ennen kuin lääkkeiden hakeminen Virosta kiellettiin Schengen-sopimuksen myötä, virolaisella klinikalla narkomaaneja konsultoi kukas muukaan kuin Pentti Karvonen.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto