Hyppää pääsisältöön

Demoneilla uhkaava saarnaaja on nykykirkolle kova pala purtavaksi

Helmikuussa 2013 esitetty MOT:n ohjelma hämmensi suomalaiset keskusteluun siitä, millaisia parannuskeinoja karismaattiset herätysliikkeet kansankirkkomme suojissa apua tarvitseville ihmisille oikein tarjoavat. Riivatuiksi katsottujen ihmisten auttaminen on osoittautunut myös hyväksi liiketoimeksi.

Ohjelmassa keskitytään pitkälti maallikkosaarnaajana toimivan Pirkko Jalovaaran opetuksiin. Hänen näkemyksensä mukaan ihmisten vakavat sairaudet ovat demonien aiheuttamia, eikä niiden parantamisessa lääketieteestä tai psykologiasta ole apua. Pikemminkin päinvastoin, sillä "lääkkeiden kautta paholainen pääsee todella ihmisen sisimpään".

Jalovaaran mukaan sairaan ihmisen kannattaa kääntyä hänen puoleensa, sillä hän kykenee armolahjansa ansiosta aistimaan, onko ihminen paholaisen riivaama vai ei, ja siten myös tarvittaessa manaamaan demonin pois. Esimerkiksi psykologi ei samaan kykene. "Demonit ovat ihmisen kautta valmiita keskustelemaan vaikka loputtomasti sen terapeutin kanssa."

Ohjelmassa kuullaan Jalovaaran "parantaman" miehen lesken ajatuksia. Leski harmittelee parantamiseen kulunutta rahasummaa ja kokee Jalovaaran käyttäneen miestään "mannekiinina". Ennen kaikkea hän suree sitä, että parantajan väliintulo heidän elämäänsä johti siihen, että syöpäsairas mies viimeiseksi elinajakseen eristäytyi täysin perheestään.

Yhdeksi syyksi herätysliikkeiden marginaalisenkin toiminnan sallimiseen kirkoissa ohjelmassa esitetään kirkon alati huononeva taloustilanne ja väkikato. Arvioiden mukaan noin puolet aktiivisista seurakuntalaisista kuuluu herätysliikkeeseen. "Jos heidät jumalanpalveluksesta putsattaisiin pois, ei jäljelle jäisi kuin pappi", sanoo pastori Marko Huhtala.

Näin uskoo myös toimittaja ja kirkkovaltuutettu Johanna Korhonen. "Sanotaan, että herätysliikkeet ovat kirkon suola. Kai se tarkoittaa, että niihin pitäisi suhtautua aina kärsivällisesti, mutta minusta se on väärin ajateltu. Jos meinataan olla samaa kirkkoa, niin mielestäni pitää olla avoimesti nämä pelikortit esillä."

Ainakin Jalovaaran toiminta on ollut myös liiketaloudellisesti kannattavaa. Hänen tukiyhdistyksensä rahankeräyksen tuotto on MOT:n tietojen mukaan viimeksi tilitetyn neljän vuoden ajalta yli miljoona euroa. Tämän päälle tulevat vielä kolehdit ja kustannusyhtiön tuotto. Jalovaara on koulutukseltaan ekonomi, ennen saarnaajauraansa hän toimi mainostoimiston johtajana.

MOT:n haastattelema Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen kuvailee Jalovaaran edustamaa suuntausta "äärimmäisen takapajuiseksi ja vaaralliseksi". Suomalaisten mielenterveystoimijoiden muodostaman Mielenterveyspoolin mukaan Jalovaaran toiminta on "hengenvaarallista".

Ohjelmaan taltioitiin tammikuussa 2013 Jalovaaran rukousilta Kallion kirkossa. Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo sanoutui irti Jalovaaran opetuksista ohjelman nähtyään. "Hengellinen vallankäyttö tai epäterve hengellisyys on vahingollista. Ohjelman perusteella julistuksessa näyttää sekoittuvan kristillinen rukous animistiseen manaukseen", Laajasalo ilmoitti.

Tv-esitystä seuranneena päivänä useat seurakunnat ilmoittivat evänneensä Jalovaaralta pääsyn jo sovittuihin rukousiltoihin.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto