Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Blogissa mainos ei aina näytä mainokselta

Suosituimpien blogien parissa viihtyy kymmeniä tuhansia suomalaisia viikoittain. Siksi blogien merkitys myös mainosmediana kasvaa. Ammattimainen bloggaaja voi yltää tuhansien eurojen mainostuloihin. Lukija taas ei aina tiedä, milloin hänelle mainostetaan.

Viihdettä, inspiraatiota ja tuotesuosituksia

Suomalaisista 25-34 -vuotiaista 55% ilmoittaa lukevansa blogeja. Yksi heistä on helsinkiläinen Heini Ulmanen, joka seuraa aktiivisesti pariakymmentä blogia.

Heinin lukulistalla ovat mm. No Fashion Victims, White Trash Disease, Yummy, Motherfuckin' fashion, Mungolife, Too fast for love, Pupulandia ja Saara Sarvas. Lisäksi Heini seuraa matkailu- ja hiihtoblogeja.

Heinille blogien lukeminen on viihdettä. Naistenlehtiä tai esim. viihdesivustojen juoruja hän ei kaipaa, koska blogit ajavat samaa asiaa.

Blogeissa esiteltyjä vaatteita Heini ostaa harvoin. Muotiblogien kuvista saattaa löytyä inspiraatiota omaan pukeutumiseen, mutta kauppaan asti hän ei blogeista klikkaa. Kosmetiikaa Heini puolestaan ostaa useinkin blogien innoittamana. "Luottobloggaajan" suositus auttaa ostopäätöksessä.

Kuvakaappaus blogista Saara Sarvas

- Saara Sarvas pitää Lilyssä omaa palstaansa ja on kosmetologi ja meikkaaja. Hänen melkein kaikkeen suosittelemaansa luotan. Jos se vaan sopii omiin tarpeisiini, marssin kauppaan ja ostan.

Blogisisältöjen mainoslinkit Heini ohittaa, ellei mainostettava tuote häntä kiinnosta. Toisinaan mainonta blogeissa tulee liikaa silmille.

- Kun tuntuu, ettei se ole sitä sydämestä lähtevää suosittelua, vaan postauksia, jotka on täynnä linkkejä erilaisiin tuotteisiin.

- Nykyään itse tietää, että nämä kaikki on mainoslinkkejä, joista bloggaaja saa rahaa. Ja toivottavasti moni muukin tietää. Välillä aina mietityttää, ymmärtävätkö nuorimmat tai sellaiset, jotka harvemmin lukevat, että tämäkin on mainontaa. Onhan se toisaalta suosittelua, mutta se on vähän erilaista.

Blogimainonnasta on Heini Ulmasen mielestä myös hyötyä. Hän lukee mielellään mainontaa hyviksi havaituista tuotteista, jotka sopivat bloggaajan persoonaan ja tyyliin, ja ovat suosittelijalleen aidosti henkilökohtaisia.

Bloggaamalla kymppitonnin kuukausituloihin?

Verkkomainonta tuo monelle ensimmäisenä mieleen silmille räiskyvät bannerit. Niiden tuomiin mainostuloihin Blogimarkkinointi-kirjan toinen kirjoittaja, markkinointikouluttaja Jarkko Kurvinen suhtautuu skeptisesti.

- No käytännössä niillähän ei kukaan oikeastaan tienaa kovin kummoisia summia, isoissakin blogeissa korkeintaan ehkä satasia. Tosiasiassa suurin osa kauppavolyymeistä tulee tekstilinkeistä ja siitä sisällöstä, mitä blogipostauksissa on, Kurvinen toteaa.

- Valtaosahan bloggaajista ansaitsee parhaimmillaankin vain joitain satasia, mutta toki onhan meillä sellaisia tähtiä kartalla, jotka saattavat tienata jopa kymppitonnin kuussa, ellei enemmänkin, Kurvinen summaa.

Kumppanuusmarkkinoinnissa sen salaisuus

Tuhansien eurojen kuukausitulojen taustalla on yleensä bloggaajan tekemä kumppanuusmarkkinointi.

Bloggaajan itse tuottamaan sisältöön - siis blogipostauksiin - liitettyjen mainoslinkkien tuottoisa salaisuus on komissio-osuus, jonka bloggaaja saa hänen bloginsa kautta syntyneistä verkko-ostoksista.

Kumppanuusmarkkinoinnissa bloggaaja liittyy mukaan verkostoon, joka tarjoaa hänelle blogin aihepiirin mukaisia mainoksia. Suomessa toimivia kumppanuusverkostoja ovat mm. Tradedoubler, Tradetracker ja NetBooster. Mainostajista isoja pelureita ovat mm. ruotsalaiset verkossa toimivat vaate- ja kenkäkaupat Nelly ja Boozt, joiden tuotteita vilisee suomalaisissakin muotiblogeissa.

Bloggaaja julkaisee kumppaninsa mainoksen blogissaan joko teksti- tai kuvalinkkinä. Kun blogin lukija klikkaa ostoksille mainoslinkin kautta, saa bloggaaja esimerkiksi 10-15% ostoksen hinnasta itselleen komissiona. Mainoslinkin kautta tehtyä ostosta pystytään järjestelmässä seuraamaan jopa 30 päivän ajan, joten komissio kilahtaa bloggaajan tilille, vaikkei lukija heti linkin kautta ostoksille klikkaisikaan.

Kumppanuusmarkkinointi tuotti viimevuonna Suomessa komissioina 14 miljoonaa euroa, lähimaista esim. Norjassa vastaava summa on yli 30 miljoonaa euroa. Jarkko Kurvisen mukaan kumppanuusmarkkinointi on Suomessakin rankasti kasvussa.

Mistä tunnet sä mainoksen?

Netissä tuotteita on aina linkitetty niiden ostopaikkoihin. Kumppanuusmarkkiointia käyttäessään bloggaaja kuitenkin saa taloudellisen hyödyn hänen siivittämästään kaupankäynnistä.

Kurvisen mukaan avoimesti toteutettu kumppanuusmarkkinointi on reilua peliä.

- Kumppanuusmarkkinoinnissa ei sinänsä ole mitään väärää. Sehän vain käytännössä katsoen auttaa bloggaajia hyötymään siitä, että he suosittelevat itsekin pitämiään tuotteita.

Laki kieltää piilomainonnan - myös blogeissa. Lukijan pitää voida erottaa kaupallinen ja muu sisältö selkeästi toisistaan. Kumppanuusmarkkinointia käyttävistä blogeistakin pitää löytyä maininta mainosyhteistyöstä.

Mikäli bloggaaja ei asiaa selkeästi kerro, vaatii mainoslinkin tunnistaminen jo tarkempaa silmää. Verkkokaupan osoitteen lisäksi mainoslinkissä on yleensä kumppanuusverkoston tunnus. Esim. Tradedoubler-verkoston tunnus löytyy linkin alkuosasta. Linkin muotoiluun on monia muitakin tapoja.
Erilaisilla linkinlyhennysohjelmilla kaupallisen linkin voi myös muuttaa esim. mobiilikäyttöä helpottavaksi kirjainlyhennelmäksi - joka samalla hämärtää linkin kaupallista alkuperää.

Yhdellä mainoslinkillä satoja ostoja

Kuinka moni lukijoista sitten päätyy ostamaan mainoslinkin kautta? Kysyimme asiaa muutamilta suosituilta muotibloggaajilta, mutta emme saaneet vastauksia. Joudumme tyytymään Jarkko Kurvisen asiantuntija-arvioon.

Esimerkkiblogillamme Mungolifella on noin 50 000 lukijaa viikossa. Kurvisen arvion mukaan lukijoista 10-20% voisi klikata itsensä kauppaan blogipostauksessa olevan mainoslinkin kautta. Kauppaan päätyneistä puolestaan 5-10% saattaisi päätyä ostamaan jotain. Yksittäisen mainoslinkin kautta voisi syntyä vähintäänkin satoja ostotapahtumia.

Kuvakaappaus blogista Mungolife

Ja jos ostoksille päätyisi 1 000 lukijaa, joista kukin ostaisi ostaisi vaikkapa 30 eurolla, tienaisi bloggaaja komissioina n. 3 000 euroa.

Bloggaajan suositus todella heilauttelee trendituotteiden kysyntää.

- Muotialalla nämä suosituimmat bloggaajat suomessa ovat mielipidejohtajia. Kun bloggaaja laittaa jonkun uutuusvaatekappaleen esille, sehän viedään hyllyistä, sanoo Kurvinen.

Bloginäkyvyys on tuotteelle haluttua mainosta

Bloggaaminen on yhä useammalle jo osa-aikainen tai kokopäiväinen palkkatyö. Blogibarometri-tutkimuksen mukaan joka neljäs bloggaaja saa jo bloggaamisesta palkkaa, tyypillisesti mediatalolta, blogiportaalilta tai yritykseltä

Pupulandia-blogi on kirjoittajalleen Jenni Rotoselle täyspäiväinen työ, josta palkan maksaa suuri suomalainen lehtitalo.

Kävijöitä muotiin, tyyliin ja kosmetiikkaan keskittyvällä Pupulandialla on ollut parhaimmillaan 100 000 kuukaudessa. Rotonen tekee sisältöyhteistyötä yritysten kanssa, mutta kumppanuusmarkkinointilinkkejä blogissa ei ole.

Kävijämääränsä ja vakiintuneen asemansa takia Pupulandia kuuluu niihin blogeihin, joille mainostajat syytävät tuotenäytteitä bloginäkyvyyden toivossa. Tuotteista vain murto-osa mahtuu blogiin mukaan ja suosituksissaan Rotonen pitää tiukkaa linjaa.

- Aina jos mä esittelen jotakin sellaista, mikä on saatu jollakin tapaa blogin kautta, on sen yhteydessä selkeäsanainen maininta siitä, että tuote on saatu tuotenäytteenä tai brändiltä lahjaksi. Kenenkään ei tarvitse arvuutella, että onko tämä nyt itse hankittu vai ei.

Rotosen suosituksen saavat vain tuotteet, joita hän hyvillä mielin voi suositella, ja joiden takana hän aidosti seisoo. Oman huonon kokemuksensa perusteella hän ei esim. kosmetiikkatuotetta teilaisi, koska hänelle sopimaton tuote voi monelle muulle olla toimiva. Huonoille tuotteille Rotonen ei halua blogitilaansa tuhlata – ellei sitten kyse ole suoranaisesta huijauksesta, josta lukijoita on syytä varoittaa.

Laillisuuden rajoja koetellaan

Viisivuotisen blogiuransa aikana Jenni Rotonen on törmännyt monenlaisiin ehdotuksiin mainostajien suunnalta. Hänelle lähetettyjä tuotteita on pyydetty esittelemään blogissa ilman mainintaa siitä, että tuote on yritykseltä ilmaiseksi saatu.

- Se on mun mielestä brändiltä todella edesvastuutonta edes ehdottaa sellaista, ettei yhteistyöstä mainittaisi, koska se on todellakin lainvastaista. Silloinhan brändi kannustaa bloggaajaa rikkomaan lakia. Se on minusta hyvin huolestuttavaa jos tällaista tapahtuu. Olen itsekin sitä joskus kohdannut, Rotonen toteaa.

Yhteiset pelisäännöt tekeillä

Myös viranomaiset ovat huomanneet blogimainonnan harmaat alueet. Kuluttajaviraston aloitteesta Asiakkuusmarkkinointiliitossa (ASML) laaditaankin nyt media-alan toimijoiden kanssa alalle yhtenäistä käytäntöä siitä, miten bloggaajien kaupalliset kytkökset lukijoille kerrotaan.

Työ on vielä kesken, mutta ASML:n toimitusjohtaja Jari Perko lupailee valmista mahdollisesti jo ennen kesää. Tulevaisuudessa blogien kaupallisesta yhteistyöstä kerrotaan ehkä jo heti bloggaajan profiilitietojen yhteydessä.

Henri Loikkasen taloprojektia seuraava Villa Luova -blogi perustuu avoimeen yhteistyöhön mainostajien kanssa. Omakotirakentaja on säästänyt bloggaamalla tuhansia euroja rahaa.

Lisäys 20.9.2015: Kuluttajaoikeuden linjaus (pdf) blogimainonnan säännöistä valmistui syksyllä 2013.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.