Hyppää pääsisältöön

Kulttimusikaali Hair ja 1960-luku

Musikaali Hairin näyttelijät v. 2013. Chike Ohanwe, Minna Kettunen-Enberg, Jennie Storbacka, Filip Ohls. Kuva: Nana Simelius/Åbo Svenska Teater.

Musikaali Hair syntyi vuonna 1967, jolloin hippisukupolvi halusi yhdistää maailman rakkauden, suvaitsevaisuuden ja väkivallattomuuden avulla. Hipin ulkoiset tuntomerkit olivat solmuvärjätyt paidat, leveälahkeiset housut, pitkät hiukset ja paljaat varpaat. Myös musikaalin hahmot on puettu hipeiksi.

Tietolaatikko

Tapahtui 1960-luvulla

  • feminismin paluu
  • seksuaalinen vallankumous
  • 1963 presidentti J.F. Kennedyn murha
  • 1964 -1975 Vietnamin sota
  • 1968 suuret opiskelijamellakat
  • 1968 ihmisoikeusaktivisti Martin Luther Kingin murha
  • maailman ensimmäinen televisiosota

Musikaali Hair parodisoi hippimentaalia itseään ja Amerikan historiaa. Se kertoo Vietnamin sodasta ja sen vastustuksesta ja tuo esiin ajan moraalisia latteuksia.

Musikaali ei ole aggressiivinen, vaan se on elinvoimainen manifesti vailla rähjääviä radikaaleja. Kulttimusikaali pursuaa iloa, rauhaa, yhteisöllisyyttä ja uskoa tulevaisuuteen.

Musikaali piirtää tarkan ajankuvan

Hair-musikaalin kirjoittajat siirsivät silloisen maailman tapahtumat ja nuorison tunteet näyttämölle. Se kuvaa aikaa, jolloin pitkä tukka, avoin seksuaalisuus tai vapautuminen auktoriteeteista oli hätkähdyttävää. Hairin teemat ovat suvaitsevaisuus, avoimuus ja ihmisten välinen rakkaus, jotka välittyvät ikivihreän rock-musiikin kautta. Tunnetuin musiikkikappale lienee ”Let the sunshine in”.

Taustalla poliittinen kuohunta

1960-luvulla alkunsa saanut hippiliike oli ennen kaikkea protestiliike, joka vastusti sotaa sekä kapinoi keskiluokkaista yhteiskuntaa vastaan.

Vietnamin sodan vastainen mielenosoitus Tukholmassa. Kuva: Kalle Kultala/Yle.

Nuoriso joutui kohtaamaan ensimmäistä kertaa maailman kurjuuden osana omaa arkea tiedotusvälineiden kautta, sillä Vietnamin sota oli maailman ensimmäinen televisiosota.

Sodan vastustus lisääntyi voimakkaasti Yhdysvalloissa vuoden 1967 lopulla. Sodan vastustamiseksi nuoret nousivat barrikadeille ja opiskelijamellakat levisivät Yhdysvalloista eri puolille Eurooppaa.

Pasifismi eli rauhanaate

Mustan kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin murha vuonna 1968 nostatti laajan protestiaallon rotuerottelua vastaan. Väkivallattomuutta ja sodanvastaisuutta suosinut Martin Luther Kingin historiallinen puhe on I have a dream, jossa hän toivoo mustan ja valkoisen väestön välistä rauhaa ja tasa-arvoa.

Martin Luther King 12.9.1964. Kuva: YLE Kuvapalvelu

Hipit vakuuttivat, että rauhan aate ja unelma tasa-arvosta elää yhteiskunnan epäkohdista huolimatta. Sortoa tuli vastustaa ilman väkivaltaa ja poliittiset päämäärät tuli saavuttaa rauhanomaisesti.

Ruotsin silloinen opetusministeri Olof Palme varoitti vuonna 1968 suursodan vaaroista ja sanoi, että ”Pohjois-Vietnamin pommittaminen on lopetettava”. Hän marssi myös Vietnamin sodan vastaisessa mielenosoituksessa, mistä nousi kova meteli.

Kukkaistietoisuuden voima

Rauhanmarssien ja protestikylttien tunnuslauseena oli ”Rakasta, älä sodi”, Make love, not war. Aito pasifisti vastusti ydinaseita, kasvatti itse ruokansa ja söi kasvisruokaa. Poskeensa hän maalasi kukkakuvan. Omaisuuden jakaminen ja rakkauden aate tuli ulottaa kaikkialle. Myös tiukkaa seksuaalinormistoa vastaan kapinoitiin.

Protestiliikkeen slogan Flower power symbolisoi passiivista vastarintaa ja väkivallattomuutta.

Beetlesin flower power. kuva:Stock.xching

Ensimmäinen suuri tapahtuma oli San Franciscon katufestivaali Human Be-In tammikuussa 1967. Hipit halusivat vapauttaa itsensä yhteiskunnan kahleista ja luoda tasa-arvoisemman maailman. Amerikkalaisen hippiyhteisön tarkoituksena oli yhdistää hipit, kansalaisoikeustaistelijat ja erilaiset radikaalit ryhmittymät toisiinsa.

Human Be-In -tilaisuus pidettiin Golden Gate Parkin nurmikolla, minne levittäytyi 30.000 osallistujaa, jotka kuuntelivat paikallisia yhtyeitä ja nauttivat ilmaista marihuanaa.

Vesimiehen aika

Hair-musikaalin myötä Kaliforniassa otettiin käyttöön termi ”vesimiehen aika”, joka viittaa astrologiassa solidaarisuuden ja yksilöllisyyden aikaan. Musikaalin avausnumerossa esitellään hippiheimo nimellä the Age of Aquarius. Ajan henkeen kuului väite, että vapaat yksilöt rakentavat vapaan yhteiskunnan, mutta vapaat yksilöt eivät synny yhteiskunnan tuloksena. Siihen tarvitaan ”sisäinen vapautuminen” ja jopa yhteiskunnallinen vallankumous.

Musikaalin pääosassa ovat Claude ja Berger, jotka saavat kutsunnan armeijaan. Miehet polttavat kutsuntakirjeet, mikä oli laitonta. Vaihtoehtonuoret ottavat kantaa Vietnamin sotaan ja huumeisiin. Clauden kämppäkaveri on Sheila, jonka porvarillisuus tuo tarinaan jännitteitä

Kävele, älä käytä autoa

Alkuperäisen hippiliikkeen sanotaan hiipuneen 1970-luvulla. Liikkeen perintö jatkuu rauhanliikkeessä, vihreässä liikkeessä ja kierrätys- ja ympäristösuojeluasioissa. Suomalaisen Jukka Kuoppamäen sanoin ”taustalla on uusi elämänkatsomus – tehdään hyvää, eikä pahaa”. 

Nykypäivän itsestäänselvyydet kuten seksuaalinen vapautuminen, avoliittojen hyväksyminen, yhteisöasuminen ja yksilön vapaus pukeutumisessa olivat hippiajan uudistuksia.

Näyttelijät musikaalissa Hair. Kuva: Robert Seger/Åbo Svenska Teater.

Näyttelijät musikaalissa Hair. Kuva: Robert Seger/Åbo Svenska Teater.Näyttelijät musikaalissa Hair. Kuva: Robert Seger/Åbo Svenska Teater.
Näyttelijät musikaalissa Hair. Kuva: Robert Seger/Åbo Svenska Teater.

Näyttelijät musikaalissa Hair. Kuva: Robert Seger/Åbo Svenska Teater.Näyttelijät musikaalissa Hair. Kuva: Robert Seger/Åbo Svenska Teater.

Lisää aiheesta
Hairin tekijä Georg Malvius
Suomen Hair-sensaatio vuonna 1969

Koonnut: 15.3.2013 Rita Trötschkes

Lähteet:
Turun ruotsalainen teatteri
YLEn arkistomateriaalit musikaalista Hair
Dokumentti Olof Palmen tarina (SVT)
Wikipedia

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?