Hyppää pääsisältöön

Millainen lapsuus tänään, sellainen yhteiskunta huomenna

Lapsikin voi kärsiä stressistä. Kasvatusneuvolassa ja lastentarhassa vuonna 1974 kuvattu dokumentti kertoo, miten aikuisten maailman paineet näkyvät kouluikäisissä ja sitä nuoremmissa lapsissa.

"Olemme ylpeitä siitä, että suomalaisen lapsen ravitsemus ja terveydenhoito ovat korkealla tasolla, mutta lapsen henkisestä kehityksestä ei olla huolehdittu yhtä hyvin", selostetaan Marjatta Leporinteen ohjaamassa dokumentissa.

Lapsi reagoi monella tavalla ympäristön paineisiin, sanoo psykologi Marja-Terttu Jäminki. Vauvaikäinen voi olla levoton ja jännittynyt, syödä ja nukkua huonosti ja olla itkuinen. Leikki-ikäinen on usein aikuisen mielestä aina pahanteossa tai sitten vetäytyvä, jolloin häneen on vaikea saada yhteyttä. Iän myötä oireet moninaistuvat ja saattavat vaihdella. Lapsella voi olla vaikeuksia ryhmään sopeutumisessa, oppimisvaikeuksia, aggressiivisuutta tai arkuutta. Olivatpa oireet mitkä tahansa, lapsi vetoaa niillä ympäristöönsä pyytäen apua, muistuttaa Jäminki.

Ohjelmassa pohditaan, mitkä yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet perheisiin eniten. Perheen asema muuttui nopeasti sotien jälkeen teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Syntyi kulutusyhteiskunta, jonka elämänrytmi on kiivas. Perheen taloudellinen asema muuttui, se ei enää tuottanut tarpeita itselleen, vaan siitä tuli kulutusyksikkö. Myös perheen rakenne muuttui, isovanhemmat ja aikuiset lapset eivät enää asuneet yhdessä, jäljelle jäi ydinperhe. Myös perheen tehtävät ovat muuttuneet. Työtä ei tehdä enää kotona. Lasten, vanhusten ja sairaiden hoito tapahtuu kodin ulkopuolella. Nykyaikainen palveluyhteiskunta on ottanut yhä enemmän perheen tehtäviä hoitaakseen. Lasten on sopeuduttava aikuisten rytmiin, "aamulla hoitoon ja illalla väsyneenä kotiin väsyneiden vanhempien kanssa".

Perheen tunnesuhteiden, hellyyden, ymmärtämyksen, rakkauden ja huolenpidon merkitys tulee yhä tärkeämmäksi, kun perinteiset tehtävät vähenevät. Nykyaikainen perhe pysyy koossa tunnesiteittensä varassa. Jos keskinäinen kiintymys lakkaa, perhe hajoaa, mikä näkyy lisääntyneinä avioeroina.

Muutoksista huolimatta perhe on edelleen yhteiskunnan perusyksikkö ja vastuu kasvatuksesta vanhemmilla, vaikka molemmat olisivatkin töissä ja lapsi suurimman osan ajasta hoidossa. Tunneperäisesti perheeltä odotetaan samoja asioita kuten ennenkin, turvallisuutta, läheisiä ihmissuhteita sekä lapsen henkisen ja ruumiillisen kehityksen turvaamista.

Heikot ihmissuhteet kotona vaikeuttavat lapsen sosiaalista sopeutumista. Jos vanhemmat eivät osaa keskenään puhua asioita selviksi, eivät lapsetkaan opi millä tavalla vaikeista tilanteista selvitään puhumalla.

Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa lapsiin. Rauhalan perheen äiti Carita kertoo, kuinka koko perhe on jännittynyt, koska aikuiset stressaavat rahan riittämisestä ja isä on paljon poissa joutuessaan tekemään kahta työtä. Heidän poikansa Kimmon erilainen käytös huomattiin 4-vuotiaana, kun hänet vietiin kerhoon. Kimmo oli jatkuvasti syrjäänvetäytyvä arka ja itkuinen.

Ohjelmassa muistutetaan, että hyvinvointi kasautuu, mutta niin myös pahoinvointi. "Köyhän kodin lapsella on väsyneimmät vanhemmat, ahtain koti, pienimmät leikkitilat, surkein piha, vähiten leluja ja eniten kaikenlaisia rasituksia, paineita, vaikeuksia, henkisiä häiriöitä ja sairastelua."

Kasvatusneuvola tarjoaa apua perheiden ongelmiin. Sieltä Kimmon vanhemmat saivat tarvitsemaansa tukea. Nykyään Kimmo on aivan eri lapsi kuin ennen, itseluottamaus on kasvanut eikä hän enää vetäydy yksinäisyyteen, ystäviäkin on runsaasti.

Yksittäisen lapsen kohdalla ketju voidaan katkaista, mutta riskiympäristöihin vaikuttaminen, jo ennenkuin ne ovat ehtineet aiheuttaa oireita lasten käyttäytymisessä, on paljon vaikeampaa, toteaa psykologi Jäminki. "Keinoja ei löydy vaikka syy-yhteydet nähdään. Vaikuttaminen yhteiskuntatasolla suunnitteluun ja päätöksentekoon on vielä liian vaikeaa. Siinä ei mikään ihmisryhmä voi päästä yksinään tuloksiin vaan tarvitaan vanhempien, opettajien ja kaikkien lasten asioista kiinnostuneiden yhteistyötä." Ohjelmassa muistutetaan, että lapsiin kannattaa panostaa, sillä "millainen lapsuus tänään, sellainen yhteiskunta huomenna".

Kommentit