Hyppää pääsisältöön

Janne Ahosen läpimurto Trondheimin MM-kisoissa 1997

Trondheimin mäkimontun ehdoton suomalaisnimi oli Janne Ahonen. 19-vuotias lahtelainen otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa normaalimäessä.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen Ahonen oli vasta kahdeksantena, mutta toisen kierroksen mahtava 98,5 metrinen hyppy nosti Ahosen aina voittoon asti. Hopeaa otti Japanin Masahiko Harada ja pronssia Andreas Goldberger Itävallasta.

Ahonen oli mukana myös joukkuemäen kilpailussa. Suomen joukkue oli tasavahva. Ensimmäisellä kierroksella vain edellisten kisojen sankari Mika Laitinen epäonnistui hiukan. Toisella kierroksella Laitisenkin hyppy lensi pitkälle ja kun muutkin hyppääjämme onnistuivat, sai Suomi juhlia kultaa. Joukkueessa hyppäsivät Ari-Pekka Nikkola, Jani Soininen, Laitinen ja Ahonen.

Suomen nuori yhdistetyn joukkue lähti hiihto-osuudelle toisena vain seitsemän sekuntia johtavan norjan perään. Ensimmäisen osuuden viestinviejällä Jari Mantilalla ei ollut aivan paras hiihtopäivä ja Suomi tippui neljänneksi reilusti yli minuutin päähän kärjestä.

Toisen osuuden hiihtäjä Tapio Nurmela aloitti takaa-ajon ja tuli toiseen vaihtoon kolmantena 25 sekuntia toisena olevan itävallan jälkeen. Kolmantena suomalaisena ladulle ampaisi Samppa Lajunen joka ajoi Itävallan kiinni. Vahvalle hiihtäjälle Hannu Manniselle jäi viimeiselle osuudelle helppo tehtävä tiputtaa Itävalta kintereiltään ja näin hän tekikin heti osuuden alussa.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto