Hyppää pääsisältöön

Poika ja ilvesinnostus Hakupaloissa

Ilveksistä innostunut Topi Pakarinen pyysi Hakupalat-ohjelmassa 1998 lempieläimeensä liittyviä tavaroita. Kiinnostus tupsukorvaan oli alkanut koulun piirustuskisasta ja ilves-keräilykansio oli vasta aluillaan. Vuotta myöhemmin Topin kokoelmat karttuivat Konsta Hietasen lahjoittamalla Poika ja ilves -elokuvan materiaalilla.

Konnevetinen Topi Pakarinen oli koulun piirustuskisassa valinnut aiheekseen ilveksen, ja koska eläin oli niin hienon näköinen, päätti hän alkaa kerätä ilves-aiheisia tavaroita. Topi esitteli Hakupalat-ohjelmassa alkuvuodesta 1998 kokoelman pohjaksi kansioon kerättyjä lehtileikkeitä, koulussa ryhmätyönä tehtyä julistetta ja kaverilta saatua valokuvaa. 10-vuotias Topi toivoi saavansa Hakupalat-ohjelman katsojilta lisää kuvia, julisteita ja kaikkea materiaalia ilveksistä – lätkäjoukkueen fanitavarakin kiinnosti.

Keväällä 1999 Topin ilves-kokoelma karttuikin reippaasti, kun Konsta Hietanen lahjoitti Topille tähdittämänsä Poika ja ilves- elokuvan materiaalia: palapelejä ja julisteen. Topi pääsi myös ensimmäisten joukossa näkemään tuoreen elokuvan.

Topi kiitti ohjelmassa kaikkia ilves-tavaroita lähettäneitä ja aikoi jatkaa mukavasti matkaan lähtenyttä keräilyharrastustaan. Topi arveli kaukonäköisesti, että kokoelmaa olisi kiva katsella vanhana pappana ja tavaroita voisi antaa eteenpäin omille pojille ja pojanpojille.

Meku Mannerin ja Aila Toivasen vetämä Hakupalat oli leikkimielinen viihdeohjelma, jossa ihmiset hakivat jotain heille tärkeää asiaa, esinettä tai ihmistä. Jaksot, joissa Topi kertoo keräilystään ja kiittää saamistaan esineistä ovat ohessa katsottavissa myös kokonaisina.

Huhtikuun 1998 Hakupalat-jaksossa nähtiin Topin lisäksi Antti Juhani Marsala, joka keräsi tutkimusta varten omakohtaisia kokemuksia kateudesta, kirpputorilla Ami Aspelund, Ranuan eläinpuistonjohtaja Ilmo Hakkarainen kertomassa eläinpuiston eläimistä, Tommi Nieminen, joka keräili kruunupullonkorkkeja sekä Väinö Koskela, joka haki perinnetoimintaa varten vanhanmallisia sotilasvaatteita ja -varusteita sekä aseita.

Helmikuussa 1999 Arto Pajukallio ei ollut vielä saanut vastausta hakuunsa Telecaster-kitarasta, Jarmo Hertell haki metallialan tai maalausalan töitä, Mika Sundqvist haki juomalauluja SM-kilpailuja varten, nuoripari Heidi Penttinen ja Rami Juvonen muuttuivat kauniimmiksi, Tuomas Pentikäinen keräsi Juice-materiaalia, Kaino Nappari toivoi, että H. J. Nortamon tavanneet ottaisivat yhteyttä, Wenzel Hagelstam arvioi Pirkko Lehmusvirran seinäkellon, Irma Lonka ja Mirjam Takala hakivat kukkoaapisia edistääkseen inkeriläislasten suomen kielen opetusta, Mika Korhonen keräili Ladojen pienoismalleja ja loppuhuipennukseksi Konsta Hietanen lahjoitti Topi Pakarisella Poika ja ilves -elokuvan materiaalia.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto