Hyppää pääsisältöön

Huonosti kirjoitettu pehmopornokirja villitsi kotiäitejä ympäri maailman

Vuonna 2012 miljoonat naiset lukivat pehmopornokirjaa "Fifty Shades of Grey". Arvostelijat ihmettelivät Harry Pottereitakin nopeammin myyneen kirjan suosiota: se oli älyttömän huonosti kirjoitettu eikä sen kliseinen juonikuvio tuonut mitään uutta pehmopornomaailmaan.

”Tää kirja on ihan uskomatonta kuraa, tää on älyttömän huonosti kirjoitettu ja tää sisältää äärimmäisen epäuskottavia juonenkäänteitä”, juontaa Jaakko Karhu A-Studio Streamin jakson, jossa aiheena on brittiläisen E.L. Jamesin kirjoittama ”Fifty Shades of Grey”. Suomeksi kirja kantaa nimeä ”Sidottu”.

Vieraina studiossa ovat City-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, J. Tuomas Harviainen Sexpo-säätiöstä sekä kirjan suomeksi kääntänyt Riie Heikkilä.

Heikkilä kertoo kokemuksen olleen erittäin hauska ja vapauttava – ainakaan ei tarvinnut stressata, että joku kokisi suomennoksen pilanneen hienon alkuteoksen. Heikkilä antaa myös oman arvionsa kirjan suosiosta:

"Ehkä tää on tämmöinen meidän ajan tyhjä kulttuuri, että kaivataan tällaista lopulta kovin sisällötöntä kirjallisuutta".

City-lehden päätoimittaja Maria Pettersson kiteyttää suosion seksifantasian nälkään. Hänkään ei pitänyt kirjasta. Eniten häntä harmitti se, että sadomasokismi esitettiin päähenkilömiehen mielenhäiriönä, josta tämä kuitenkin parani tosi rakkauden myötä.

Erityisen raivoissaan on puhelimessa haastateltu brittiläinen Claire Phillippson, joka päätti järjestää kirjarovion.

Aamu-tv:n kesäkuisen keskustelun aikaan Fifty Shades oli vielä niin tuore ilmiö, etteivät rakkausvalmentaja Mia Halonen ja kustannuspäällikkö Antti Kasper pohdi niinkään kirjan laatua vaan sitä ympäröivää joukkohysteriaa.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto