Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Ohjelmien suomentaminen on eri tavalla hankalaa kuin muiden tekstien

Milloin viimeksi innostuit tietokoneohjelman hienosta suomennoksesta? Milloin viimeksi edes kiinnitit asiaan huomiota?

Kirjojen ja tv-ohjelmien huonoista käännöksistä jaksetaan hermostua – ja aiheesta -, mutta ainakin minusta tuntuu siltä, että tietokoneohjelmien suhteen on annettu periksi. Harva edes olettaa, että ohjelman suomennos voisi olla hyvä.

Skrolli-lehden kolumnisti Ronja Koistinen listasi taannoin monta hyvää syytä sille, millaiset kielelliset piirteet tekevät tietotekniikan suomentamisesta hankalaa

Onnistunut käännös on tietenkin sujuvaa suomea ja yhtä tarkka kuin alkukielinen ilmaus. Moni atk-termi on abstraktiutensa takia myös jollain tavalla vertauskuvallinen (hiiri, virus), joten viittaussuhde olisi hyvä säilyttää myös käännöksessä. Se vasta vaikeaa onkin.

Koistisen mainio esimerkki on tavujärjestykseen liittyvä kahtiajako big-endian ja little-endian. Sille ei edes taida olla vakiintunutta suomennosta, ja vaikka olisi, saataisiinko siihen mahdutettua jotenkin viittaus termien alkuperään eli Gulliverin matkoihin? 

Nämä pohdinnat koskevat ohjelmien kääntämistä ideaalitilanteessa, jossa olisi aikaa pohdiskella ja etsiä paras mahdollinen ratkaisu. Todellisuus tekee tehtävästä vielä monin verroin vaikeampaa.

Sanaston vakiintumattomuus on johtanut siihen, että saman englanninkielisen ilmauksen voi suomentaa monella eri tavalla. Aikoinaan IBM oli kuuluisa siitä, että sen ohjelmat noudattivat johdonmukaisesti omaa suomennoslinjaa, kun taas muut enemmän tai vähemmän mukautuivat Microsoftin ylivaltaan.

Nykyään soppaa sekoittavat vapaaehtoisvoimin käännettävät ohjelmistot. Olin aikanaan (laiskasti) mukana Gnomen suomentamisessa, ja jo pienellä porukalla huomasi, miten hankalaa koordinointi voi olla. Mahtavatko vaikka Wordpressin, KDE-työpöytäympäristön ja Androidin suomentajat käyttää samoja käännöksiä?

Yhdenmukaisuutta on hankala saavuttaa siksikin, että alan kehitystahti on niin nopeaa. Uusia ohjelmia ja sitä kautta sanastoa tulee sellaisella vauhdilla, että finglish-väännökset vakiintuvat ennen kuin kukaan on oikeastaan ehtinyt edes ajatella asiaa.

– Perinteinen termistötyö reagoi ehkä 2–3 vuoden aikajänteellä. Sekin on jo nopeaa verrattuna sanakirjojen tekemisen tahtiin, joissa yleensä kuvataan 20–30 vuotta vanhaa kieltä, sanoo tietokirjailija Jukka Korpela.

Tietokoneohjelmien kääntäminen ei ole teknisenä operaationa samalla tavalla suoraviivainen kuin kirjan tai elokuvan suomentaminen. Yhden tekstiköntin sijaan tarjolla on sadoittain tai tuhansittain irrallisia tekstinpätkiä, joista ei välttämättä ollenkaan näe, miten niitä käytetään itse ohjelmassa.

Oma suosikkiärsykkini on tällä hetkellä Androidin GMail-sovelluksessa näkyvä "Seuraava"-nappi, jonka pitäisi varmaankin olla "Forward" eli "Edelleenlähetys".

Tästä seuraa myös, että kaikkea tekstiä ei välttämättä käännetä ollenkaan. Tyypillinen esimerkki ovat virheilmoitukset. Kenties kääntäjä ajatteli, että niiden ei pitäisi koskaan näkyä käyttäjälle, tai ehkä hänellä ei ollut aikaa niiden suomentamiseen.

Virheilmoitukset ovat muutenkin kimurantteja, sillä harva suomenkielinen virheilmoitus on avuksi, kun lähtee etsimään ratkaisua ongelmaansa. Yleensä sille pitää ainakin etsiä englanninkielinen vastine – ja sama voi koskea myös käyttöohjeita.

– Suomenkielistä käyttöohjetta ymmärtää vain henkilö, joka pystyy mielessään kääntämään tekstin englanniksi ja ymmärtää sitten, mitä siinä sanotaan, Korpela kärjistää.

Kaikessa edelläkuvatussa on tietenkin oletettu, että käyttäjä on voinut itse valita ohjelman kielen. Jos huonosti käy, kieliasetukset on koplattu yhteen muiden niin sanottujen locale-tietojen kanssa. 

On aivan mahdollista, että Suomessa asuva henkilö haluaisi käyttää ohjelmaa englannin kielellä, mutta silti tahtoisi nähdä valuuttatiedot euroina, tykkää 24-tuntisesta kellosta ja haluaa käyttää desimaalipilkkua desimaalipisteen sijaan.

Jos oikein huonosti käy, ohjelma haluaa päättää itse käyttäjän puolesta, mitä kieltä puhutaan. Ja jos todella surkeasti, siis aivan kammottavan hirveästi käy, käyttäjän eteen oksennetaan konekäännös, jonka ymmärtämiseen vaadittaisiin dosentuuri Tylypahkan käännöslaitokselta.

Sokerina pohjalla on vielä se, että nykyään ohjelmistoja päivitetään tiuhaan tietoturvasyistä. Jos käännösten tekemiseen menee pitkään, joutuu käyttäjä valitsemaan joko tietoturvallisen englanninkielisen ohjelman tai mahdollisesti vaarallisen suomenkielisen version. Ei ihme, jos atk-suomennoksia väheksytään – ja entistä enemmän on syytä tehdä jotain sen eteen, että asianlaita paranisi.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.