Hyppää pääsisältöön

Pekka Himanen filosofian lapsinerosta virallisen Suomen konsultiksi

Pekka Himanen väitteli 20-vuotiaana Suomen nuorimmaksi tohtoriksi vuonna 1994. Melkein kaksikymmentä vuotta myöhemmin hänestä oli tullut valtaapitävien vakiotutkija.

Himasen väitöskirja käsitteli Bertrand Russelin uskontokritiikkiä. Hänen vetämänsä keskustelutilaisuudet Kallion kirkossa vetivätkin salin täyteen aikana, jona kirkot muutoin ammottivat tyhjyyttään.

Himanen kasvoi 1980-luvulla tietokoneiden parissa. Jo kymmenvuotiaana alkanut harrastus vei muutamaksi vuodeksi kokonaan mukanaan.

"Vuoden pari ohjelmoin aamusta yöhön." Hänen unelmanaan oli luoda täydellinen tietokoneohjelma.

"Halusin tehdä todella tyylikkään tietokoneohjelman, eikä mua oikeestaan edes kiinnostanut, että mihin sitä voisi käyttää. Musta siinä oikeastaan kiteytyy aika hyvin se 1980-luvun idea muutenkin. Taloudellisideologista kehitystä itseisarvoisesti kysymättä, että mihin sitä tarvitaan. Ei mua se kiinnostanut."

Jo vuonna 1994 Himasta kiinnosti toisen huomaaminen ja välittäminen. Oman sukupolvensa onnellisuuden hän ajatteli tulevan pienemmistä asioista kuin aiempien.

"Meidän maailma ei ole niin yksinkertainen. Onni tulee pienistä, merkityksellisistä asioista, kuten rakkaan hymy."

2000-luvun alussa Himanen tuli ensin tunnetuksi informaatioyhteiskuntaa käsittelevästä teoksestaan Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. Myöhemmin hän tuli tunnetuksi kansainvälisistä projekteistaan talouden ja hyväntekeväisyyden parissa. Näiden roolien kautta hänestä myös tuli koko Suomen konsultti.

Vuonna 2006 Himanen piti alustuksen toisessa Presidenttifoorumissa, jonka otsikkona oli osaava ja innovatiivinen Suomi.

Alustuksessaan hän korosti innovaatioiden, välittämisen ja oppimisen kulttuuria. Hän myös peräänkuulutti Tuusulanjärven henkeä, jossa suomalaiset kulta-ajan taiteilijat innostivat toisiaan.

"No ei oikeestaan", vastasi Himanen, kun kesärenki Kati Leskinen kysyi häneltä, että tuntuuko koskaan siltä kuin hän puhuisi paskaa.

Vuoden 2013 keväällä Himanen vieraili Arto Nybergin vieraana keskustelemassa muun muassa hänen kohutusta tulevaisuusselonteosta ja humalaisesta toikkaroinnista kadulla alushoususillaan.

Tietolaatikko

Presidenttifoorumi oli Tarja Halosen presidenttikaudella järjestetty ajankohtaisten keskustelutilaisuuksien sarja Presidentinlinnassa. Valtiosalissa kokoonnuttiin neljästi vuodessa keskustelemaan mm. suomalaisen työn kilpailukyvystä, ulkopolitiikasta, vanhustenhuollosta, Itämerestä ja työllisyystilanteesta. Yle televisioi keskustelut kokonaisuudessaan.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.