Hyppää pääsisältöön

Filosofia, kasvatus ja ajattelu - opettajan opas

lapsen piirros puita
lapsen piirros puita Kuva: Ajattelen siis ole / Yle filosofia

Itsenäinen ajattelu on kenties tärkein modernin kasvatusajattelun tavoite. Ajattelutaidot on nostettu myös Suomessa erityisesti 2000-luvulla yhdeksi keskeiseksi peruskoulun opetusta ohjaavaksi teemaksi.

Tietolaatikko

Matthew Lipman haluaa opettaa lapsille ja nuorille filosofiaan kautta aikain kuuluneita kykyjä ja taitoja. Sellaisia ovat esimerkiksi

  • Argumentaatiotaidot (johtopäätösten muotoilu, premissien eli lähtöoletusten tunnistaminen, deduktiivinen ja ei-deduktiivinen ajattelu, kehnon päättelyn karttaminen jne.)
  • Herkkyys ihmetellä, kyseenalaistaa ”annettu” ja vaatia perusteita
  • Kyky identifioida, soveltaa ja muotoilla niitä periaatteita ja kriteereitä, jotka määrittävät arvostelukykyämme ja joiden perusteella teemme päätöksiä
  • Kyky eritellä asioita siten, että meille avautuu niiden monimutkaisuus
  • Kyky tunnistaa erilaisiin ilmiöihin liittyviä suhteita (esim. syy–seuraus, välineet–keinot, osa–kokonaisuus jne.)
  •  ”Moraalisen mielikuvituksen” harjoittaminen pohtimalla erilaisia näkemyksiä ja maailmankatsomuksia
  • Älyllinen rehellisyys ja toisten kuunteleminen.

Lähihistoriassamme tämän vaatimuksen on esittänyt painavimmin yhdysvaltalainen filosofian professori Matthew Lipman. Hänen kehittämänsä  Philosophy for Children -ohjelma (P4C) on saavuttanut merkittävän kansainvälisen suosion.

Lipmanin kunnianhimoisena tavoitteena oli kyseenalaistaa koulun perinteinen, suoraan opettamiseen keskittynyt käytäntö ja siirtää päähuomio oppilaiden ajatteluun. Kriittinen, oppilaiden ajattelua kehittävä kasvatus perustuu koululuokan muuntamiseen opettajan ohjaamaksi ns. tutkivaksi yhteisöksi. Sen keskeinen tavoite on asioiden syvällinen ymmärtäminen, järkevyys ja arvostelukykyinen toiminta.

Opettajan tulee suhtautua opettamiinsa asioihin älyllisen rehellisesti, toisin sanoen siten, että hän voi olla niiden suhteen myös väärässä ja on silloin valmis korjaamaan ajatteluaan. Lapsiin ja nuoriin on suhtauduttava ajattelevina, järkevyyteen ja oikeudenmukaisuuteen kasvamaan kykenevinä persoonina

Lue lisää: Matthew Lippmanin teoksia ja tekstejä

  • Lipman, M., Sharp, A.M. & Oscanyan, F. 1980. Philosophy in the Classroom. Philadelphia: Temple University Press.
  • Lipman, M. 1987. Some Thoughts on the Foundations of Reflective Education. Teoksessa Baron, J.B, & Sternberg, R.J. (toim.) Teaching Thinking Skills. NY:W.H. Freeman and Company.
  • Lipman, M. 1988. Philosophy Goes to School. Philadelphia: Temple University Press.
  •  Lipman, M. 1992. Integrating Cognitive Skills and Conceptual Contents in Teaching Philosophy for Children Curriculum. Teoksessa Sharp, A.M. & Reed, R.F. (toim.) Studies in Philosophy for Children. Harry Stottlemeier´s Discovery. Philadelphia: Temple University Press.
  • Lipman,M. 1994. Do Elementary School Children Need Philosophy? Kasvatus 25:3.
  • Lipman, M. & Sharp, A.M. (eds.) 1994. Growing up with Philosophy. Dubuque: Kensall / Hunt.
  • Lipman, M. 2003, Thinking in Education. 2nd ed. Cambridge: Cambridge University Press.)

Asiantuntijat Hannu Juuso ja Tuukka Tomperi ovat koonneet tämän oheismateriaalin ja opettajan oppaan, joka sisältää käytännön opastusta ohjelman soveltamiseen opetuksessa sekä syventävää taustatietoa aiheesta.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.