Tuula Rajavaara
Yle
Filosofisen keskusteluharjoituksen toteuttamiseen koulussa ei ole mitään yleispätevää metodia. Keskustelu toimii yleensä kuitenkin parhaiten, jos se etenee kohtuullisen selkeiden vaiheiden kautta.
Koulussa tulisi olla riittävästi tilaa ja aikaa kasvatuksellisesti tärkeille aiheille ja toimintatavoille. Oppilaille on tarjottava mahdollisuuksia käsitellä myös kaikkein keskeisimpiä asioita ja elämän ydinkysymyksiä
- minuus ja yksilöllisyys
- oman identiteetin kehittyminen
- suhde toisiin, välittäminen ja ystävyys
- vastuut ja oikeudet, oikea toiminta
- hyvä elämä, onnellisuus ja pettymykset, ilo ja suru, kauneus ja rumuus
- yksilön suhde yhteisöön, yhteiskuntaan, maailmaan ja luontoon.
Keskustelua rytmittävänä perusrakenteena voi käyttää keskusteluun valmistautumista ja keskusteluaiheen valintaa, varsinaista tutkivaa keskustelua ja lopuksi käydyn keskustelun arviointia (metakeskustelua).
Tutkiva keskustelu ja filosofinen argumentointi vievät luonnollisesti ajallisesti suurimman osan oppitunnista. Tilanteesta riippuen tämä vaihe saattaa jatkua useammankin oppitunnin ajan sisältäen erilaisia alavaiheita ja joko yksin tai pienryhmissä tapahtuvia pohdinta-, kirjoitus-, piirtämis-, tiedonetsintätuokioita.
Argumentointivaiheeseen opettaja voi halutessaan sovittaa erilaisia ”ajattelutyökaluja”, so. keskustelua tukevia toiminnallisia tehtäviä, tekniikoita ja harjoituksia.
Asiantuntijat Hannu Juuso ja Tuukka Tomperi ovat koonneet tämän oheismateriaalin ja opettajan oppaan, joka sisältää käytännön opastusta ohjelman soveltamiseen opetuksessa sekä syventävää taustatietoa aiheesta.
