Hyppää pääsisältöön

Tavoitteena ääni kuntoon ja juoksutossut jalkaan

Akuutti 6.3.2013



Kati Pyykkö nojaa käsillään seinään. Tarja Karttunen näyttää mallia, miten kädet koukistetaan ja ojennetaan uudelleen. Samalla kun vartalo käy seinän lähellä, yhdistetään liikkeeseen ääni: Mammm, naiset sanovat vuorotellen. Liikettä käytetään apuna, kun voimistetaan ja rentoutetaan äänenmuodostukseen tarvittavia lihaksia.

Yle AkuuttiRaisiolainen Kati Pyykkö ja puheterapeutti Tarja Karttunen Turun yliopistollisen keskussairaalan foniatrian klinikalta ovat tehneet äänitreenejä yhdessä viikoittain reilut kaksi kuukautta. Tärkeimpiä ovat kuitenkin olleet kotiläksyt. Loppuraportin aika on jo lähellä, mutta vain aika näyttää, miten Kati Pyykön ääni jatkossa kantaa:


– Lokakuun alussa minulta leikattiin kilpirauhanen, Kati Pyykkö kertoo. Sen piti olla ihan vain rutiinileikkaus.


Kati Pyykön kilpirauhasen liikakasvu oli alkanut häiritä hengittämistä ja oli päädytty leikkaukseen. Juuri ennen leikkausta kaikki oli silti hyvin, Turussa Ruissalojuoksuissa Pyykkö juoksi puolimaratonin omaan ennätysaikaansa.

Leikkauksen jälkeen ääni olikin käheä

– Etukäteen oli puhuttu siitä, että leikkauksessa on pieni riski äänihuulihalvaukseen, mutta vain 1-2 prosentilla, eli ongelma on todella harvinainen.


Leikkaus sujui suunnitellusti, mutta sen jälkeen Kati Pyykön ääni oli kuitenkin käheä ja voimaton.

Yle Akuutti– Soitin sitten puolentoista viikon päästä leikkauksesta kirurgille, että pitäisikö jotain tehdä, kun ääneni on vähän huono ja hän sanoi, että hyvä kun soitit. Että yllättäen se sinun kasvaimesi olikin pahalaatuinen. Sinulla on kilpirauhasen syöpä ja sinut täytyy leikata pian uudestaan


– Kävin foniatrin vastaanotolla ja hän totesi, että vasen äänihuuli oli halvaantunut, Pyykkö muistelee syksyn tapahtumia.


– Kävin vielä kirurgin luona ennen sitä toista leikkausta. Ja siinä mietittiin sitä mahdollisuutta, että jos toinenkin äänihuuli halvaantuu, pahimmassa tapauksessa voisi joutua vaikka hengityskoneeseen. Silloin olin tosi huolissani.


Toinen leikkaus kuitenkin tehtiin ja Kati Pyykkö kertoo olevansa tosi tyytyväinen: sen pahempaa vammaa ei näillä näkymin löytynyt siitä.


– Kun olin sairaalassa, niin minulla oli kilpirauhasen syöpä, mutta kaikilla muilla huoneessa oli rintasyöpä. Se oli minulle sellainen hetki, että ei siinä voi jäädä itseään surkuttelemaan. Tähän sairauteen, tähän syöpään ei kukaan kuole. Että olen niin kuin onnekas.

Kotisohvalta uuteen vireeseen

– Leikkauksen jälkeen alkoi sellainen kuukauden hyytymisjakso, kun se toinenkin kilpirauhanen oli poistettu ja odotettiin, että tulee sellainen kunnollinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Sitten voitiin antaa radiojodihoito, jossa radioaktiivinen aine tuhoaa sen jäljellä olevan sekä terveen että sairaan kilpirauhassolukon.

– Kuukauden verran tässä sohvalla makasin ja tiedän aika tarkkaan, mitä ohjelmaa televisiosta päivisin tulee, Kati Pyykkö nauraa.

Radiojodihoidon aikana täytyy olla täysin eristyksissä muista ihmisistä lääkkeen radioaktiivisuuden vuoksi.

– Neljä päivää olin yksin siellä sitten huoneessa, että sinne eivät edes sairaanhoitajat saaneet tulla, että ruuan hain välieteisestä. Se oli kyllä aika jännittävä tilanne.

Sen hoidon jälkeen aloitettiin tyroksiinilääkitys. Siitä alkoi ylämäki normaalikuntoisten ihmisten pariin. Virta ja toimintakyky alkoivat pikku hiljaa palata.

Hermoratatestistä kuntoutukseen

Äänihuulille tehtiin hermoratatesti. Kati Pyyköllä toinen äänihuuli oli halvaantunut ja muutoksia löytyi hiukan toisenkin äänihuulen hermotuksesta. Ongelma on siis se, etteivät äänihuulet täysin kosketa toisiaan, joten ääni ikään kuin ”vuotaa”, mikä aiheuttaa äänenkäytön ongelmia. Ongelma voi olla sekä äänen voimakkuudessa, että äänen korkeuden säätelyssä. Kati Pyykön kohdalla tavoite on saada terveempi äänihuuli toimimaan maksimaalisesti ja ikään kuin kuromaan kiinni tätä aukkoa.

Yle Akuutti– Harjoituksilla ei pystytä vaikuttamaan siihen halvaukseen, se menee sitten omia aikojaan. Näillä harjoituksilla pyritään saamaan se mahdollinen toimintakyky, mikä nyt on mahdollista tavoittaa, puheterapeutti Tarja Karttunen kertoo.

Erikoistuva lääkäri Miia Ruuskanen, Tyksin foniatrian klinikalta kertoo, että äänihuulihalvauksessa eli äänihuuleen vaikuttavien hermojen vaurioitumisessa, voi spontaanisti tapahtua paranemista.

– Joskus hermovaurio toipuu ja äänihuuli lähtee liikkumaan ja ääni voi palautua täysinkin normaaliksi. Mutta vaikka äänihuuli ei alkaisi liikkua, niin ääniterapialla voidaan alkaa niitä jäljellä olevia lihastoimintoja ja äänentuottotekniikoita hioa optimaalisiksi. Eli liikkuva äänihuuli tekee tällaisen kompensaation, eli menee yli keskiviivan niin saadaan kuitenkin se äänirako sulkeutumaan. Ääniterapialla yritetään tätä lihastoimintaa trimmata.

– Paraneminen riippuu ihan vaurioasteesta, että kyllä hermo paranee hitaasti eli ihan vuoteen asti voi odottaa spontaania toipumista. Jos hermo on leikkauksessa venynyt tai siihen on tullut vain tällaista pinnallista vauriota, niin ongelma voi olla ohi ihan muutamassa viikossa.

Kuukausien mittaan on saatu tuloksia

Tarja Karttusen ja Kati Pyykön yhteispeli on ollut sujuvaa. Harjoitteita on muutettu tilanteiden mukaan. Toisaalta on voimistettu, toisaalta rentoutettu lihaksia.

– Tärkeää on tietää, kun näitä harjoituksia tehdään, että mitä tehdään ja miksi tehdään ja nyt tosiaan katso, ettei leuka nouse ylöspäin, Karttunen ohjaa Pyykön harjoituksia.

– Tässä terapiatilanteessa vaikuttaa, että sinun äänesi on aika vakaa, tosin siinä on se lievä käheys, Karttunen arvioi ja kysyy, miten äänen käyttö sujuu arkena?

– Kyllähän ääni käheytyy, jos puhun enemmän ja ääni on sillä lailla arvaamaton, että jos esimerkiksi puhelin soi, niin en tiedä, millaisella äänellä vastaan tai vastaanko äänellä ollenkaan, Pyykkö kertoo.

Pyykköä selvästi ilahduttaa Karttusen arvio, että äänen laatu on kohtalaisen hyvä jo verrattuna alkutilanteeseen.

– Periaatteessa harjoituksia pitäisi tehdä kerran tunnissa, eli kymmenen kertaa päivässä, mutta en varmaan ole koskaan päässyt kymmeneen kertaan, mutta viidestä kymmeneen kertaan. Yritän tehdä harjoitteita tunnin välein, kun olen kotona, Kati Pyykkö kertoo.

Perusjuttu on veteen puhaltaminen lasiputken kanssa.

– Se on aika rentouttava harjoitus. Sitten on erilaisia rallatteluja, ännää ja ammää, pitkiä ja lyhyitä erilaisia äänteitä, konsonantteja ja vokaaleja ja vähän kaikenlaisia.

Yle Akuutti– Ehkä tärkein juttu on, kun olen luonnostani kovaääninen, niin olen huomannut, että täytyy yrittää puhua ilman puristusta, tietysti ääni on silloin tosi hiljainen. Ääniharjoitusten avulla olen oppinut puhumaan vähän rennommin. Olen sanonut miehellekin, että nappaa hihasta kun huomaat, että rupean puhumaan puristuksella. Ja hän välillä sanookin, että no niin ihan rauhallisesti vaan. Että älä innostu, mikä on tosi helppoa tällaiselle rauhalliselle ihmiselle, vilkas ja iloinen Kati Pyykkö nauraa.

Juoksu kutsuu pitkille matkoille

– Silloin, kun minut leikattiin ja halvaus tapahtui, juoksukavereista oli paljon tukea ja sain tosi paljon kannustusta. Tässä sairaudessa olen toiminut vähän eri tavalla kuin ennen, olin aiemmin kuin tyypillinen suomalainen mies, en kertonut kenellekään mitään murheistani enkä vaivoistani. Nyt kerroin kaikille heti ja se oli hyvä. Turun Urheiluliiton maratonjuoksukoulun valmentaja Pekka J. Lehtinen tarttui tähän heti, että hän voisi auttaa, hänellä oli heti ideoita.

Kati Pyykkö ei pystynyt osallistumaan juoksutreeneihin, mutta aloitti harjoittelun kävelylenkeillä ja sisähallissa, jossa treenaa yhdessä juoksukaverinsa Mira Helénin kanssa keskivartalon hallintaa Lehtisen valmennuksessa.

– Sillä on ollut tosi iso merkitys, henkisestikin, olen ollut tavallaan toimintakykyinen ja pystynyt tekemään niitä harjoitteita siellä treeneissä.

Keskivartalosta voimaa ääneen

Yle Akuutti– Meidän harjoituksissa kyse on kokovartalon hallinnasta, lähinnä keskivartalon hallintaa. Jos ajatellaan, niin vatsasta palleasta lähtee äänenmuodostus. Koko ajan myös painotan Katille, että hengitä, hengitä, hengitä. Koska siinä on se huono puoli, että ellei hengitä, niin jännittää ihan vääriä lihaksia, Pekka J. Lehtinen kertoo.

Lehtisen mielestä on tärkeää, että pysytään monessakin mielessä aktiivisina. Myös harjoittelussa liikkeitä vaihdetaan joka kerta:

– Ikinä oppimista ei voi tulla liikaa. Pyrin siihen, että myös elimistö tykkää siitä, että se saa aina uusia ärsykkeitä, hermojärjestelmä varsinkin.

Kati Pyykön tärkeä tavoite on saada hengittäminen sellaiseen kuntoon, että erittäin tärkeä harrastus, juoksu, alkaisi jälleen sujua.

– Kyllähän juoksu koko ajan paranee, Lehtinen arvioi. Treenaaminen tukee tätä:

– Mitä parempi ryhti on, niin sitä paremmin saat happea, mutta kyllä uskon, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olemme nyt käyneet jo muutaman kerran lenkillä, kymppiä on jo pystytty hölkkäämään, että hyvältä näyttää.

 Yle Akuutti– Kati on treenaajana erittäin innokas, mutta jos ei muista sanoa, että hengitä, niin se vetäisi varmaan tajun itseltään, yrittää ihan loppuun asti. Tuolla asenteella tulisi hyviä urheilijoita, kun kaikilla olisi tuollainen asenne, että tehdään loppuun asti. Joskus pitää muistaa palautuminenkin, että aina ei tarvitse vetää sata lasissa, joskus riittää kahdeksankymmentäviisikin, Lehtinen sanoo.

Ääni on jopa työväline

Äänellä on Kati Pyykölle valtava merkitys työn kannalta.

– Jos tämä äänihuulihalvaus ei parane, niin on kyseenalaista, että miten pystyn tekemään työtäni, joka on puhetyötä ja myyntityötä. Myyntityössä ääni on kaikki, että sinun pitää saada siihen tunnetta. Se on osa sitä sinun työkalua, jos ei tämä ääni parane, täytyy miettiä jotakin muuta, ehkä. Mutta kyllä uskon, että se tästä palautuu vielä.

Kati Pyykkö on osannut ottaa asiat sellaisina kuin ne ovat tulleet vastaan, vaikka hän on tajunnut nyt entistä selvimmin, ettei terveys ole aina oma valinta:

– Varmaan minun lasini on aina ollut puoliksi täynnä, että se on niin kuin syntymälahja.

Asiantuntija: TARJA KARTTUNEN, puheterapeutti, Tyks foniatrian klinikka

Toimittaja: SINI SILVÀN

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 5.1.2016