Hyppää pääsisältöön

Jugoslavian hajoaminen teki Balkanista nationalistisen palapelin

Jugoslavia 1980-luvun lopulla: nationalismi nousi ja taloudelliset erot tasavaltojen välillä kasvoivat. Heti seuraavan vuosikymmenen alettua kohtasi Jugoslavia väkivaltaisen loppunsa.

”Jugoslavia on maa matkalla kaaokseen”, näin alkaa Ulkomaanraportti vuodelta 1989. Syitä tuohon olettamukseen oli useita. Tuona vuonna Jugoslavian inflaatio lähenteli 900 prosenttia, työttömyys yli 20 prosenttia ja ulkomaan velkaa 200 miljardia dollaria.

Silti talous ei ollut ongelmista huolestuttavin. Valtioliiton sisällä kansallistunteet olivat voimistuneet ja varsinkin serbinationalismi huolestutti muita tasavaltioita. Albaanienemmistöinen Kosovo oli laitettu kuriin valtioliiton sotavoimin. Jugoslavian menneisyys oli sotainen ja varsinkin kroaattien ja serbien historia väkivaltainen.

Kommunistisessa Jugoslaviassa kansallisuudet tukahdutettiin

Pohjoisen rikas Slovenia oli jo alkanut valmistautua mahdolliseen valtioliitosta irtautumiseen. Kosovon konfliktin se näki merkkinä siitä, että keskusvalta on valmis aseelliseen toimintaan. Varsinkin, mikäli Jugoslavian rajojen koskemattomuus on uhattuna.

Teologian tohtori Milo Babic selittää kansallistunteiden nostatusta freudilaisittain.

”Kyse on tukahduttamisesta, josta Freud puhui. Kommunistinen järjestelmä tukahdutti uskonnon ja kansallisuuden, muttei ratkaissut asiaa, joka ilmenee nyt alkeellisesti.”

Kahden vuoden päästä vuonna 1991 Ulkomaanraportti vieraili jo sotatilassa olevassa Jugoslaviassa. Kroatia ja Slovenia olivat julistautuneet itsenäisiksi ja Kroatian sota puhjennut.

Serbian tarkoituksena oli vetää rajat uudelle Jugoslavialle. Slovenia saisi mennä, samoin Kroatian kroaattienemmistöiset osat.

Tavoitteena suur-Serbia

Sota uhkasi myös vielä niin rauhallista Bosniaa. Liittovaltion armeija ja Serbia painostivat Bosnian aluetta sotilaallisesti ja yrittivät pakottaa bosnialaisia rintamalle. Sotatilan takia Bosnian ulkomaankauppa oli katkennut.

Bosnian serbit olivat myös pitäneet perustuslain vastaisen kansanäänestyksen siitä, tahtovatko alueen serbit asua Jugoslaviassa, siis Serbian yhteydessä. Tämä nähtiin keinona yrittää luoda suur-Serbiaa.

Myöhemmin sotarikoksista syytetty Radovan Karadžić kiistää näkemyksen.

”Vaikka suur-Serbia olisikin paras ratkaisu serbeille, haemme yhteistä ratkaisua, joka olisi hyvä myös bosnialaisille ja kroaateille”, hän sanoi.

Bosnian sota syttyi seuraavana vuonna (linkki vie uuteen artikkeliin).

Jaettu Bosnia

Vuonna 1992 A-studio haastatteli Bosnian serbipuolueen johtajaa Radislav Vukicia. Hän saapui haastatteluun konepistooli takin alla ja kertoi serbiarmeijan olevan vahva ja valmis. Sen tavoitteena oli saada Bosnian ja Kroatian serbialueet osaksi Serbiaa.

Ohjelmassa vieraillaan myös pakolaiskeskuksessa Unkarissa. Kroaattipakolainen kertoo, että hänen oli pakko lähteä kotiseudultaan, koska ”serbit halusivat puhtaan kansan Baranjaan”.

Bosnian sota jatkui aina vuoteen 1995 saakka. Pääkaupunki Sarajevo oli piiritettynä pitkälle seuraavan vuoden puolelle. Piiritys ja Bosnia-Hertsegovinan vuoristoinen maasto vaikeuttivat humanitaarista työtä. Ykkösjuttu-ohjelmassa seurattiinkin avustusten tiputtamista öiseltä Bosnian taivaalta apua tarvitseville sekä bosnialaisten elämää sodan runtelemassa kotimaassaan. Aina ei apu päässyt perille asti.

Lisätietoja artikkelissa ja ohjelmissa olevista termeistä.

HUOM! Videoissa on voimakasta kuvamateriaalia sodasta, joka voi olla järkyttävää.

Kosovo Poljen taistelu oli vuonna 1389 serbien ja ottomaanien välillä käyty taistelu. Ottomaanit voittivat, mutta taistelun vuoksi serbit pitävät Kosovoa pyhänä maanaan. Myyttiä taistelusta vahvistettiin serbinationalismin noustessa 1980- ja 1990-luvuilla.

Kroatian sota käytiin vuosina 1991-1995. Osapuolina olivat kroatia ja kroatian serbivähemmistö. Serbia ja Jugoslavian liittoarmeija tukivat serbivähemmistöä, joka aloitti Krajinan alueella 1991 etnisen puhdistuksen. Sota päättyi Daytonin rauhansopimukseen.

Slovenian itsenäistymisestä seurasi Slovenian sota, jota myös kymmenen päivän sodaksi kutsutaan. Se kesti 27. kesäkuuta kuudenteen heinäkuuta 1991. Slovenian itsenäistymisjulistuksen jälkeen Jugoslavian armeijan tankit vöyryivät sloveniaan. Sloveenit kuitenkin onnistuivat saartamaan epäyhtenäisen hyökkääjäjoukon. Sota päättyi Brionin sopimukseen.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto