Äänitemyynti kasvoi viime vuonna Suomessa vihdoinkin vuosien laskun jälkeen. Nousu oli melko vaatimaton 1,2 prosenttia, mutta joka tapauksessa positiivinen uutinen alalla, jossa fyysisten tallenteiden myynti jatkoi laskuaan. Mikä sitten laskua taittoi? Sen teki ensimmäistä kertaa digitaalinen myynti, jonka suosio kasvaa Suomessa kohisten.
Sama trendi on nähty koko maailmassa, sillä ääniteteollisuus teki vuonna 2012 voittoa ensimmäisen kerran 2000-luvulla, ja tulosta siivitti nimenomaan digitaalisen myynnin kasvu. Yli kolmasosa maailman äänitteistä myytiin digitaalisessa muodossa.
Digitaalisten palveluiden käytön kasvu on saanut musiikkibisneksen suurimman ongelman, piratismin, vähitellen jopa vähenemään. NPD Groupin tuoreen selvityksen mukaan vertaisverkoista ladatun musiikin määrä väheni viime vuonna yli neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna.
Suomessa ostetaan kuitenkin vielä paljon fyysisiä levyjä. Jopa lp-levyt tekevät kauppansa, sillä retroilijat ovat nostaneet lp-kiekot takaisin kauppojen hyllyille.
Kuka ostaa vielä levyjä?
Siirtyminen fyysisistä levyistä digitaalisiin palveluihin johtuu ennen kaikkea siitä, että nuoremmat ihmiset ovat tottuneet kuluttamaan sisältöä digitaalisesti, arvioi online-lisensoinnin päällikkö Jani Jalonen tekijänoikeusjärjestö Teostosta.
- Suurel ikäluokat ostavat edelleen levyjä, ja meillä on vielä paljon ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet kuluttamaan digitaalisia palveluja. Tällä hetkellä nähdäänkin sellaista sukupolvien välistä kuilua musiikkipalveluiden kuluttamisessa: nuoremmat kuluttavat vain ja ainoastaan digitaalista ja vanhemmat viihtyvät vielä fyysisten maailmassa, Jalonen arvioi.
- Tällä hetkellä markkinoilla olevat digitaaliset palvelut alkavat olla sen verran hyviä, että ne luovat aidosti käyttäjille lisäarvoa ja niitä halutaan enemmän ja enemmän kuluttaa, Jalonen sanoo.
Vaikka digitaalisuus kasvattaakin suosiota, on leijonanosa Suomen äänitemyynnistä, peräti 73 prosenttia, edelleen perinteisten muoviin pakattujen hopeakiekkojen myyntiä.
- Jos verrataan pohjoismaiseen ja eurooppalaiseenkin tasoon, niin Suomi alkaa olla jälkijunassa digitaalisessa kehityksessä. Meillä fyysisten äänitteiden osuus on hämmästyttävän suuri, Jalonen ihmettelee.
Suomi on hyvä testilaboratorio
Digitaalisten musiikkipalveluiden käyttö kasvoi viime vuonna kuitenkin yli kolmanneksen, joten ehkä Suomi kirii muiden maiden etumatkan vielä jollain aikavälillä kiinni.
- Levy-yhtiöt ja musiikkiteollisuus ovat lähteneet viimeisten vuosien aikana digibisnekseen ihan aidosti mukaan. Jos verrataan vaikka kirjankustannusbisnekseen, jota katselen kyllä täysin amatöörinä, niin kyllä musiikkiteollisuus on huomattavasti edellä digitaalisuuteen siirtymisessä. Digitaalinen musiikki alkaa olla useille levy-yhtiöille jo pääasiallinen tulonlähde, Jalonen sanoo.
Hänen mielestään digitaalisen musiikin kasvu on seurausta ennen kaikkea uusien palvelujen tuomisesta markkinoille. Kyseessä eivät niinkään ole perinteiset musiikkialan toimijat, vaan uudet teknologia-alan yritykset ovat alkaneet tuoda markkinoille uusia, hyvin toimivia palveluita ja sitä myötä laillisten palveluiden kuluttamisesta on tullut aina vain helpompaa.
Digimyynnistä eniten on Suomessa kasvanut musiikin suoratoistoa tarjoavien tilauspalveluiden käyttö, näistä suosituin on Spotify. Kilpailua on kuitenkin luvassa, sillä viime vuonna Suomessa aloitti lukuisia uusia tilauspalveluita, kuten Rdio, Deezer, Music Unlimited, Nokia Mix Radio, RaRa ja Xbox Music.
- Tilauspalvelut ovat tuoneet uudentyyppisen vaihtoehdon kuluttajille. Uskon vahvasti siihen, että kuluttajille pitää tarjota erityyppisiä palveluja: esimerkiksi kuukausimaksullinen palvelu toimii erittäin hyvin, kun kuluttaa paljon musiikkia, haluaa löytää paljon uutta ja haluaa testata vaikkapa ennen fyysisen tai digitaalisen levyn ostoa, Jalonen uskoo.
Vaikka uusia digipalveluita avautuikin Suomessa viime vuonna paljon, ovat kotimaiset markkinat kaksijakoiset. Pohjoismaat ovat Jalosen mukaan yleisesti uusille toimijoille kiinnostava alue testilaboratoriotyyppisenä ratkaisuna, koska ihmisillä on kohtuullisen hyvä maksukyky, hyvä infra ja hyvät tekniset edellytykset. Yksittäisenä maana Suomi on kuitenkin pieni ja se näkyy palvelujen tarjonnassa.
- Suurin osa tällä hetkellä markkinoille tulevista digitaalisista palveluista on kansainvälisiä palveluita ja nämä haluavat lanseerata palvelunsa ensin isommilla eurooppalaisilla markkinoilla. Siinä mielessä Suomi tulee vähän jälkijunassa, Jalonen toteaa.
Youtube on Suomen suosituin musiikkipalvelu
Suomi on perässä myös muista Pohjoismaista, sillä esimerkiksi Ruotsissa kulutetaan jo 57 prosenttia musiikista yksinomaan suoratoistopalveluiden kautta.
- Se on hurja lukema ja tämä veti Ruotsin äänitemarkkinat myös 14 prosentin nousuun viime vuonna, mikä on myös kova lukema. Spotify on varmasti yksi tuon kasvun merkittävimmistä lähteistä, sillä Spotifyn penetraatio on Ruotsissa aika hurja, Jalonen sanoo. Spotify on ylivoimaisesti suosituin maksullinen musiikkipalvelu Suomessakin.
Vaikka ruotsalainen Spotify onkin kerännyt suuren suosion Suomessa, on amerikkalainen videopalvelu Youtube Jalosen mukaan Suomen suurin musiikkipalvelu. Näistä suomalaisten katseluista artistit eivät itse kuitenkaan hyödy, muuten kuin tunnettuuden kannalta, koska korvauseuroja ei vielä makseta Youtuben katseluista. Jalosen mukaan Teosto-neuvottelut ovat kuitenkin jo loppusuoralla ja pian artistit saavat omansa myös videokatseluista.
Katsoa voi siis kohta hyvillä mielin. Ketään ei riistetä.
