Hyppää pääsisältöön

Suomi polvilleen 15 minuutissa: käsikirjoitus

Olli Sarvaranta:

"Nykyaikaisen yhteiskunnan haavoittuvin kohta on ilman muuta sähkönjakelu, sähkönjakeluverkko tai oikeammin sanottuna kaikki ne asiakkaat, kaikki ne ihmiset, koko yhteiskunta, joka käyttää sähköä."


Reima Päivinen:

"Periaatteessa sähköjärjestelmää voidaan vaurioittaa kyllä, kyllä hyvinkin pienellä asiantuntevalla porukalla. Sähköasemat ja sähköjohdot ovat tuolla ympäri peltoja ja metsiä, ja niiden suojaaminen on, on hyvin vaikeaa."

                     SUOMI POLVILLEEN 15 MINUUTISSA


Ruotsin puolustusvoimain komentaja Sverker Göranson hätkähdytti muutama viikko sitten. Hän sanoi, että Ruotsi kestäisi vihollisen hyökkäystä korkeintaan viikon. Myös Suomessa väiteltiin, kestääkö puolustus päiviä, viikkoja vai kuukausia. Tässä ohjelmassa kerrotaan, miten helposti Suomi voidaan hetkessä lamauttaa vahingoittamalla sähköverkkoa.


Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi on Suomen tärkeimpiä sähköverkkoturvallisuuden asiantuntijoita. Hän toimi aiemmin Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtajana.



Veli-Pekka Nurmi:

"(No kyllä) tämmösen laajan ja pitkäkestosen sähkökatkoksen vakavimmat seuraukset on se, että yhteiskunta menee aivan sekasin. Se on meillä vielä kokematta onneksi tämmönen todella laaja sähkökatko, missä myös isot kaupungit olisivat sähköttömiä."


Puolustusministeriön tekemä julkaisu kertoo, miten nopeasti laaja sähkökatko pysäyttää yhteiskunnan pyörät.



Grafiikkaa:

Junat: 0 sekuntia

Metro: 0 sekuntia

Raitiovaunut: 0 sekuntia

Suuri osa kaupoista: 0 sekuntia

Pankit: 0 sekuntia

Pankkiautomaatit: 0 sekuntia

Liikennevalot: 0 sekuntia

Katuvalot: 0 sekuntia

Sähkökatko katkaisee heti myös lämmön suurimmalta osalta suomalaisia. Sähkölämmityksen lisäksi katkeaa kaukolämmön välitys, joka vaatii sähköä toimiakseen.


Grafiikkaa:

Vedentulo: 0 sekuntia


Vesi tulee useimmille kuluttajille sähköllä toimivien pumppujen voimin. Vettä saavat vielä jonkin aikaa ne kuluttajat, jotka ovat niin lähellä vesitornia, että tornissa vallitseva paine riittää siirtämään vettä perille saakka. Vettä ei tule myöskään vessaan, joten vessan voi vetää vain kerran. Myöskään viemäriverkko ei toimi.


Aluksi tiet ja kadut ruuhkautuvat, kun ihmiset yrittävät päästä koteihinsa ja hakea lapsensa päiväkodeista ja kouluista. Bensatankkien tyhjentyessä myös kadut hiljentyvät.



Veli-Pekka Nurmi:

". . . sanotaan näin että, kun iso viisari alkaa tehdä kellossa kierroksia, niin sillon vaikeudet alkaa olla huimia. Et jos puhutaan tuntiluokan katkosta, niin laaja sähkökatko on aina vakava."


Grafiikkaa:

Isot kaupat: enintään 4 tuntia


Hypermarketeissa ja uusissa kauppakeskuksissa voi olla joksikin aikaa varavoimaa.



Grafiikkaa:

Jääkaappi: 2 tuntia

Pakattu ruoka: 1 päivä

Säiliöpakastin: 2 päivää

Kotona elintarvikkeet alkavat pilaantua. Ruoka alkaa lämmetä jääkaapissa, tyhjiö- ja suojapakatuissa elintarvikkeissa alkaa kasvaa vaarallisia bakteereja. Säiliöpakastimessa ruoka säilyy korkeintaan kaksi päivää.


Asuintaloissa viisitoista astetta on hälytysraja, jota kylmemmässä ihmisen oma lämmöntuotanto ei riitä pitämään häntä lämpimänä. Tampereen teknillisessä yliopistossa on tehty laskelma siitä, kuinka nopeasti erityyppiset talot jäähtyvät hälytysrajalle, jos ulkona on kaksikymmentä astetta pakkasta.



Grafiikkaa:

Puinen pientalo: 12 tuntia

Elementtikerrostalo: 18 tuntia

Kivikerrostalo: 48 tuntia

Puurakenteinen pientalo kylmenee nopeimmin, kahdessatoista tunnissa. Muun tyyppiset talot pitävät lämmön hieman pidempään.


Grafiikkaa:

Hätäkeskukset: 4 päivää

Sairaalat 6 päivää

Pelastuslaitokset: Muutama päivä

Varavoiman varassa olevat toiminnot pysähtyvät viimeistään silloin, kun niiden polttoaine loppuu. Käytännössä varavoimakoneita ei ole tarkoitettu toimimaan päiväkausia.


Pitkään kestävä ja laaja sähkökatko aiheuttaisi etenkin talviaikaan katastrofin, kun ihmisiä kirjaimellisesti jäätyy kuoliaaksi.

Myrskyt ovat viime viime vuosina aiheuttaneet pahoja, mutta paikallisia sähkökatkoja. Se on jäänyt vähemmälle huomiolle, että sähkökatkoja voidaan aiheuttaa myös tahallaan.

Yhdysvalloissa maan tiedeakatemia ryhtyi tutkimaan asiaa, ja sen mukaan pieni joukko asiansa osaavia tihutyön tekijöitä pystyy vakavasti vaurioittamaan sähkönsiirtojärjestelmää.



Olli Sarvaranta:

"Sama pätee varmasti meillä täällä Suomessa. Näin rauhanaikana tämmöisen iskun estäminen on lähes mahdotonta, yhtä mahdotonta kuin olisi estää iskua tavarataloon, suistaa juna kiskoiltaan tai tehdä muuta vastaavaa."


Veli-Pekka Nurmi:

"On se mahdollista. Tietysti tyypillisesti tämmöseen vakavaan vahingoittamiseen liittyy kaksi asiaa ennen kun se toteutuu, pitää olla kyky ja pitää olla motivaatio."

Insinöörieversti, tekniikan tohtori Olli Sarvaranta työskenteli ennen eläköitymistään Pääesikunnassa teknillisen tarkastusosaston päällikkönä. Hän on jo jonkin aikaa yrittänyt herättää keskustelua kokonaismaanpuolustuksesta ja etenkin sähköverkon haavoittuvuudesta.


Olli Sarvaranta:

"3-8 henkilöä riittää vallan hyvin aikaan saamaan melkoista tuhoa, jos tarkoituksena todella on muu kuin pelkkä vahingonteko, elikkä silloin pystytään sähköverkko katkaisemaan niin monesta kohdasta, että sen kuntoon saattaminen kestää todella pitkään."


Veli-Pekka Nurmi:

". . . jos katsotaan ihan tilastoja ja paljonko, miten sähköverkkoyhtiöt on investoineet, sähköverkkoon vapautettujen sähkömarkkinoiden aikana, niin ihan tilastojen perusteella meil on syntynyt paljon korjausvelkaa sähköverkkoihin eli siinä mielessä on syöty kuormasta, ja se näkyy käyttövarmuutena ja lisää haavoittuvuutta."

Suomessa kantaverkosta eli tehokkaimmista ja pisimmistä yhteyksistä vastaa valtion enemmistöomistama Fingrid. Kantaverkossa on voimajohtoja 14 000 kilometriä sekä toistasataa sähköasemaa.


Fingridillä on internetissä kartta, josta kantaverkon voimalinjojen, sähköasemien ja pylväiden sijainnit selviävät hyvin tarkkaan niin hyvissä kuin pahoissakin aikeissa liikkujille.



MOT:

"Millainen turvariski kartta on?"


Reima Päivinen:

"No, siinä kartalla näkyy, näkyy voimajohdot, ja tietysti voi ajatella, että se on, se on turvariski. Toisaalta näitä karttoja, missä voimajohdot näkyy, ni on, on saatavissa internetistä tai muutenkin. Että me olemme katsoneet, ettei se olennaisesti lisää tätä kokonaisriskiä."

Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan erityisen haavoittuvia ovat sähköasemat ja niiden sisältämät päämuuntajat sekä tärkeimmät voimajohdot. Yhdysvaltain tapaan Suomessakin suurin osa sähköasemista on pelkän verkkoaidan takana. Sähköasemilla ei ole valvontaa, eikä kukaan tullut ihmettelemään MOT:n kuvausryhmän aikeita, kun kävimme kuvaamassa useita asemia eteläisessä Suomessa.

Puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea avustaa hallitusta ja ministeriöitä erilaisiin häiriötilanteisiin liittyyvissä kysymyksissä. Komiteaa johtaa Aapo Cederberg.


MOT:

"Miten se on mahdollista, että niin kriittinen osa sähköverkosta kuin sähköasemien muuntajat ovat useimmissa tapauksissa yksinkertaisesti kivuttavissa olevan aidan takana ja paljaan taivaan alla?"


Aapo Cederberg:

"No en oo tässä suunnittelijana ollu, mutta että kyllähän se on tietysti ollu, varmaan lähteny siitä tarpeesta, että sähköverkko on pitänyt saada niille alueille, missä, missä sitä, sitä tarvitaan. En mä niinku kiinnittäis, siis mä en kiinnitä huomiota yksittäisiin muuntajiin ja tämmöisiin, vaan tähän kokonaisuuteen, siis miten kokonaisuutena meillä kantaverkko on järjestetty, ja miten kokonaisuutena meidän jakeluverkko on järjestetty, mitkä on siellä sitten nää varajärjestelyt, millä sitä voidaan sitten tarvittaessa paikata, jos siellä niinku ongelmia tulee."

Aapo Cederberg, pääsihteeri, Turvallisuuskomitea

Yhdysvaltain kongressin tutkimusvirasto on selvittänyt, miten muuntajia voidaan vahingoittaa. Muuntajien tuhoaminen on jopa erittäin helppoa. Tavallisista kaupoista saatavilla välineillä voi tehdä paljon vahinkoa.


Reima Päivinen:

"Kantaverkon sähköasemat on oikeestaan kaikki paljaan taivaan alla. Kaupungeissa, missä sähköjakelu perustuu maakaapeleihin, niin siellä monesti myös sit sähköasemat on, on maan alla, esimerkiksi Helsingissä."


MOT:

"Miksi sähköasemia ei ole katettu?"


Reima Päivinen:

"Tää on kustannuskysymys tietysti sitten, että kattaminen maksaa, samoin kun sähköasemien sijoittaminen maan alle maksaa paljon."


MOT:

"Isot muuntajat valmistetaan yleensä suoraan aina asiakkaiden tarpeiden ja tilanteen mukaisesti. Miten realistista on odottaa, että sähkölaitoksilla on riittävästi varakappaleita ongelmia varten?"


Aapo Cederberg:

"No vaikea sanoa, miten realistista, mutta että kyllä, kyllä tuota, kun he ovat tajunneet ja tietävät tämän, tämän, niin kuin nää riskitekijät, niin kyllä mä uskoisin, että he on ottanu tän vakavasti ja ymmärtävät tämän jatkuvuuden hallinnan."


MOT:

"Löytyykö varamuuntajia?"


Veli-Pekka Nurmi:

"Osaksi löytyy."


MOT:

"Onko Suomessa velvoitetta sähköyhtiöille pitää varamuuntajia?"


Veli-Pekka Nurmi:

"Ei. Tällasia säädösperusteisia velvoitteita ei tällä hetkellä ole."


MOT:

"Miksei?"


Veli-Pekka Nurmi:

"Se onkin hyvä kysymys. Esimerkiks Onnettomuustutkintakeskus teki suosituksen kesän 2010 rajuilmojen seurauksena, että meillä ilman muuta pitäisi olla lakisääteiset varautumisvelvoitteet yhteiskunnan asettamana myös sähköverkolle . . ."


Reima Päivinen:

"Kantaverkossa me ylläpidetään jatkuvasti varamuuntajia sillä tavalla, että mikä tahansa muuntaja vaurioitus, niin meillä on, on toinen muuntaja, millä se voidaan korvata sitten tuomalla tää varamuuntaja paikan päälle."


MOT:

"Tarkottaako tämä, että koko Suomen kantaverkkoa varten on yksi varamuuntaja?"


Reima Päivinen:

"Yksi varamuuntaja, mutta sitten, niin kuin totesin, niin kantaverkko ei oo kiinni siitä yhdestä muuntajasta. Että, että heti sen muuntajan viottumisen jälkeen, niin sähköä voidaan siirtää asiakkaalle sitten muita reittejä pitkin."


Viime vuosien myrskyjen aiheuttamien sähkökatkojen seurauksena viranomaiset ovat nostaneet sähköyhtiöiden asiakkailleen maksamia korvauksia. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö haluaa velvoittaa yhtiöt panostamaan verkkojensa toimintavarmuuteen nykyistä enemmän. Tavoitteena on muun muassa saada sähköyhtiöitä siirtämään voimalinjoja maakaapeleihin. Vaikka tihutöille alttiiden päämuuntajien valmistus kestää jopa reilun vuoden, säädöksiin ei ole tulossa vaatimuksia varamuuntajista.


Yhdysvaltain viranomaisten tekemän selvityksen mukaan laajan ja pitkään kestävän sähkökatkon voi saada aikaan jo kahden päämuuntajan tuhoamisella.



Veli-Pekka Nurmi:

"Todennäkösyys tällaseen että ne sattuu juuri hyvään, tai huonoon paikkaa, siis sopiviin paikkoihin, on se mahdollista. Tässähän oli vajaa pari vuotta sitten toistaiseks laajin sähköverkon valmiusharjotus, jossa harjoteltiin tilannetta missä koko Suomi oli Oulusta etelään täysin sähkötön, ja se saatiin aikaiseksi kahdella samanaikaisella vakavalla vialla."


Reima Päivinen:

"Sähköjärjestelmät mitoitetaan niin Suomessa kuin muualla maailmassa siten, että ne kestävät yhden tällaisen mahdollisimman pahan vian, jotta kulutuksen ja tuotannon tasapaino säilyy. Mikä tarkoittaa, että tietyissä käyttötilanteissa kaksi vikaa, kaksi vakavaa vikaa voi johtaa siihen, että sähköt häviävät laajalta alueelta – miksei vaikka koko Suomesta."


Helmikuussa ympäri Suomea harjoiteltiin toimintaa pitkän sähkökatkon varalta. Tässä evakuoidaan kylmentyneistä taloista ikäihmisiä VPK:n tiloihin Espoon Leppävaaraan.



SPR:n harjoitus:

"Hei, meillä ei oo nyt yhtään miehiä täällä, pelkkiä naisia vaan.

Kaks on edessä hyvää miestä.

Niin, mutta näitä vanhuksia.

Eiku mä yritin saada, niin miehet sano, että 'Me ollaan kuoltu siihen mennessä'.

Ai kauheeta."


Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson sanoi vuodenvaihteessa, että Ruotsi pystyy puolustautumaan sotilaallista hyökkäystä vastaan omin voimin korkeintaan viikon. Hän sanoi, että Ruotsia uhkaavat uudet vaarat, jotka eivät ole samanlaisia kuin Kylmän sodan ajan suuret maahyökkäykset.



MOT:

"Ruotsin puolustusvoimat on salaisissa harjoituksissa keskittynyt maata uhkaaviin rajallisiin väkivallan tekoihin. Onko näin tehty myös Suomessa?"


Aapo Cederberg:

"Kyllä, meillä on, totta kai, niin kuin sanoin, me varaudutaan koko yhteiskunta yhdessä ja pidetään, pidetään harjoituksia ja rakennetaan erilaisia skenaarioita. Tää on ihan jokapäiväistä toimintaa. Täähän on niin kuin sillä lailla, että miten yhteiskunta varautuu, niin se ei näy silloin, kun kaikki menee hyvin, mutta että eihän me olla koskaan oltu sinisilmäisiä meidän, meidän, Suomeen kohdistuvien uhkien suhteen."


Kolumnisti ja Helsingin Sanomien entinen pääkirjoitustoimittaja Olli Kivinen on Suomen näkyvimpiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kommentaattoreita.



Olli Kivinen:

"Kyllä se on, kyllä minun mielestä se on ihan selvästi, hän on ihan selvästi oikeassa tästä asiasta. En minäkään millään voi kuvitella, että tämmösiä perinteisiä, äkkinäisiä, valtavia massahyökkäyksiä tulisi."


MOT:

"Miksi yhteiskunnan ehkä pahimmasta haavoittuvuudesta, eli sähköverkon haavoittuvuudesta puhutaan niin vähän?"


Olli Kivinen:

"Mä luulen, että se on semmonen asia, että siitä puhutaan vähän sen takia, että ihmisiä, että päättäjiä, päättäjiä vähän pelottaa puhua siitä, koska se katsotaan helposti, tota vaikka paniikin lietsomiseksi sitte."


Olli Sarvaranta:

". . . Sähkökatko laajemmin ajateltuna esimerkiksi sotilaalliseen kriisiin liittyen on niin iso juttu, että siitä on . . . en osaa sanoa, että onko haluttu vaieta, mutta sen esille ottaminen johtaa helposti keskustelussa umpikujaan, elikkä siihen, että voiko tälle asialle oikeasti tehdä mitään ainakaan ennalta."


MOT:

"Kuinka todennäköisenä pidätte strategista iskua Suomeen?"


Olli Sarvaranta:

"Näin rauhan aikana totta kai iskun mahdollisuutta pidetään aika pienenä, mutta aivan varmasti se on suurempi kuin massahyökkäys joukkojamme vastaan metsissä, johon nyt varaudutaan. Puolustusvoimat saa 2,8 miljardia vuosittain tähän tarkoitukseen. Jos Suomeen hyökätään, niin se . . . tämä hyökkäys todennäköisesti alkaa silloin nimenomaan strategisella iskulla maatamme vastaan."


Alpo Juntunen:

"Sähköverkot ja nämä informaatiokanavathan ovat tavallaan tämän nykyaikaisen informaatioyhteiskunnan niin verisuonia. Ja niiden rikkominen on erittäin tuhoisaa mille tahansa valtiolle."


Aapo Cederberg:

"Jos joku haluaa vaikuttaa esimerkiksi painostaa poliittisesti taikka, taikka vaikuttaa, niin silloin sähköverkko on otollinen kohde . . . Jos me katotaan niin kuin tämmöisten, vaikka Kylmän sodan aikaisia maaliluetteloita, miten Varsovan liitto oli maalittanut, mihin ne iskee, niin nää on ollu jo silloin siellä kohteena. "

Suomen suurin rajanaapuri Venäjä on viime vuosina lisännyt aseistustaan lähellä Suomea. Esimerkiksi Lugan tukikohtaan Pietarin eteläpuolelle sijoitetut Iskander-ohjukset lentävät Helsingin seudulle alle viidessä minuutissa.


MOT:

"Millainen uhka Lugaan sijoitettu Iskander M -ohjukset ovat Suomelle?"


Alpo Juntunen:

"No, nehän ovat sen verran lähellä Suomea, että jos Suomi joutuu esimerkiksi väärälle puolelle, ja Venäjän hyökkäyksen kohteeksi, ja jos meillä ei ole minkäänlaisiakaan mahdollisuuksia puolustautua niitä vastaan, niin Suomelle käy huonosti."


Aapo Cederberg::

"No teoriassa, siis niillä pystyy ampumaan Etelä-Suomen kohteisiin, totta kai. Sehän on, on selkeä. Se on niin kuin realiteetti, mutta siinä taas, että miksi he tällä hetkellä haluaisivat ampua? Pitää olla joku syy tehdä sitä eli taas tullaan siihen tahtotilaan ja muuhun."


Olli Kivinen:

"Tottakai Iskander on vakava, vakava uhka Suomelle jos jos niitä mei-meillä, koska meillä ei ole, ei meillä ei ole siis niinku niitten torjumiseksi mitään, mitään todellista mahdollisuutta . . ."


Olli Sarvaranta:

"Lugan Iskander-ohjukset ovat juuri sellainen sen kokoinen uhka kuin Venäjä haluaa sen olevan. En näe itse mitään keinoa millä Suomi pystyisi puolustautumaan niitä vastaan, etenkään kun emme tiedä, mihin on tarkoitus on iskeä. Sitä paitsi näitä ohjuksia, risteilyohjuksia, tai muita vastaavia aseitahan voi sijoittaa myös muualle pitkin Venäjän rajaa, joka on yli 1 250 kilometriä pitkä Suomen kanssa."


Venäjä voisi siis pimentää Iskandereilla suuren osan Suomen sähköverkosta viidessä minuutissa. Jos Moskova uhkaisi uusilla iskuilla, Suomen valtiojohdolta menisi kymmenen minuuttia saada kuva tilanteesta ja todeta, että vaatimuksiin suostuminen on ainut vaihtoehto.

Suomi ei siis kestäisi hyökkäystä edes päiviä, viikoista puhumattakaan. Suomi olisi polvillaan viidessätoista minuutissa.



Olli Sarvaranta:

"Periaatteessa tuo uhkakuva on täysin realistinen, se on mahdollista toteuttaa. Vihollinen pystyy iskemään hyvin nopeasti meidän sähköverkkoomme. Ottaen huomioon pitkät rajat ja myös tämän meidän merirajamme. En pysty oikein kuvittelemaan, miten pystyisimme puolustautumaan esim. ohjusiskua vastaan."


Aapo Cederberg:

"Tässä on taas niinku yhdistelty vääriä, vääriä asioita, että tuota. Ohjuksen lentorata ja se ampumamatka ja muut, niin ne on tietysti toinen asia, mut että siis lähdetään siitä, että tämmöisten välineiden käyttäminen, niin se on erittäin kovan kynnyksen takana, ja se edellyttää sitä, että on joku poliittinen motivaatio, että miksi niitä pitää käyttää."


Olli Kivinen:

"Kyllä se on olemassa oleva uhkakuva, kyllä, kun Ruotsin, Ruotsin puolustusvoimain komentaja tämän sanoo, sanoo tämän Ruotsin kohdalla, niin kyllä kyllä mä pelkään pahaa, et sit jos jos tulis, mut eihän semmosta kukaan oleta, että semmosta ois tulossa noin vaan, tuosta taivaalta yhtäkkiä, niin niin kyllä kyllä tämä varmasti, varmasti kyllä pitää paikkansa . . ."

Sähköverkon lamauttamiseen ei välttämättä vaadita ollenkaan fyysistä hyökkäystä. Erilaisten haittaohjelmien avulla tehtäviä iskuja kutsutaan kyber-iskuiksi. Sähkön tuotannonvalvontajärjestelmät perustuvat tietokoneisiin ja tietoliikenteeseen, ja ne ovat otollinen kohde kyber-iskuille, jotka voivat myös edeltää tai voimistaa fyysistä iskua.


Aapo Cederberg:

". . . ennenhän me lähdettiin siitä, että sota alkaa niin kuin yleensä normaalisti ilmapommituksilla, joilla pyritään lamauttamaan yhteiskuntaa. Nyt voi nähdä sen niin, että se alkaa tämmöisillä kyber-hyökkäyksillä, joilla koitetaan lamauttaa ja vaikuttaa yhteiskunnan kriittiseen infraan ja elintärkeisiin toimintoihin."


Veli-Pekka Nurmi:

". . . onnistuessaan tämmönen isku pystyy pistämään kirjaimellisesti valot pois valtakunnasta. Ja sillon nää pahimmat uhkakuvat siitä, mitä aiheutuu, niin ne toteutuisivat. Se että löytyykö jollain motivaatiota tehdä tällaista, se onkin ihan oma kysymyksensä."


Aapo Cederberg:

". . . poliittinen kynnys niitten käyttämiseen näyttää olevan alhaisempi, ja vaikka kyber-maailmaan on tullu paljon näitä valtiollisia toimijoita, niin siellä on myös muita toimijoita. Eli se kuvaa tätä niin kuin kriisien monimutkaistumista. Eli siellä on rikollisia toimijoita ja tämäntyyppisiä terroristeja, jotka voivat niin kuin pyrkiä tekemään samantapaisia asioita. Eli sillä lailla tämä kriisin kuva on tullut huomattavasti monimutkaisemmaksi, ja se ei ole niin selkeätä tämmöistä niin kuin valtioiden välistä vastakkainasettelua niin kuin se ehkä oli Kylmän sodan aikana."


Veli-Pekka Nurmi:

"Tietoturvallisuudesta huolehtiminen on hyvin keskeistä ja sen pitää ulottua, ei pelkästään ylätason linjauksiin, vaan jokaiseen viimeseen työntekijään, joka on näiden järjestelmien kanssa tekemisissä. Meil on mainio esimerkki maailmalta, miten tämmöstä vakavaa vahingoittamista tietojärjestelmillä tehdään, kun Iranissa Stuxnet-virus ajettiin heidän ydinenergiaohjelmansa keskeisiin osiin, ja tämän hetkisen tiedon mukaan se kuljetettiin sinne muistitikulla yksittäisen työntekijän tuomana."


Stuxnet on haittaohjelma, jonka avulla Yhdysvallat halusi pysäyttää Iranin ydinohjelman. Stuxnet osoitti, että perinteisesti turvallisiksi arvioidut järjestelmät ovat uudenlaisten uhkien armoilla.

Sähköyhtiöiden turvallisuusjärjestelmät ovat perustuneet siihen, että tuotannonvalvonta ei ole missään yhteydessä muuhun yritysverkkoon ja avoimeen internetiin.



Reima Päivinen:

". . . tää kyberturvallisuus, erityisesti sähköverkkojen osalta on, on todellinen huolenaihe. Ja mä uskon, että sähköyhtiöt niin Suomessa kun ympäri maailmaa tekevät paljon työtä, jotta tätä tunkeutumisriskiä voidaan pienentää mahollisimman paljon."


Veli-Pekka Nurmi:

". . . perinteisesti sähköverkolla on, sähköverkon tietoliikenneratkasut on perustunut yhtiön omiin fyysisiin yhteyksiin. Näistä on paljolti luovuttu ja siirrytty toimimaan internetin yli. Ja aina sillon jos järjestelmää voidaan käyttää hyvässä tarkotuksessa internetin yli, sitä voi käyttää sillon pahoihin tarkoituksiin."


Alpo Juntunen:

"Arviothan ovat aina arvioita ja vanhaa traditioa on se, että sodassa aina tapahtuu odottamatonta. Eipä me koskaan voi niin ku arvioida sitä, että mitä, millä tavalla kerta kaikkiaan tapahtuu, mutta, ja miten hyökkäys, hyökkäys tehdään, mutta aina pitää varu-, varautua pahimpaan mahdolliseen."


Olli Sarvaranta:

"Massa-armeija, joka varustautuu taistelemaan lähinnä metsissä, mutta jättää kaupungit, taajamat, naiset, lapset, vanhukset vihollisen armeijan armoil-, mahdollisen vihollisen armoille, se ei kuulosta kovinkaan vakuuttavalta eikä ainakaan hyvältä."

  • MOT:n toimittaja ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen Patria-tapauksessa

    ”Vahvat perusteet pitää totena.”

    Helsingin syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä MOT:n toimittajaa Magnus Berglundia vastaan. Berglundia on poliisitutkinnassa kuultu epäiltynä törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen MOT:n Totuus Patriasta (2008) ja Totuus Patriasta 2 -ohjelmiin (2012).

  • EU-parlamentin työryhmä selvittää meppien kulukorvaukset

    Mepeille 50 000 € vuodessa ilman valvontaa

    Euroopan parlamentin puhemies on koonnut työryhmän selvittämään euroedustajien vuosittaisen 50 000 euron suuruisen potin käyttöä. Työryhmän on määrä saada selvitys valmiiksi lokakuuhun mennessä.

  • Operaattorin ei tarvitse paljastaa liittymän omistajaa

    Tekijänoikeuskarhujen lähettäjille tappio.

    Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan teleoperaattorin ei tarvinnut paljastaa elokuvaa netissä jakaneen henkilön yhteystietoja. Markkinaoikeuden linjauksen jälkeen elokuvan tekijänoikeuksien omistajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa tavoittaa tekijänoikeuksien loukkaamisesta epäiltyjä henkilöitä.