Hyppää pääsisältöön

Unelmia länsimaisesta kauneudesta

Kauneus on abstrakti käsite, jolla voidaan määritellään ilmiöitä, esineitä, asioita ja kokemuksia, mutta ennen kaikkea määritelmä kohdistuu ihmiseen. Eri kulttuurien kauneusihanteet voivat poiketa toisistaan voimakkaastikin, mutta yleiseksi kauneusihanteeksi on noussut länsimainen käsitys kauneudesta, jossa esimerkiksi ihmisen ulkoinen olemus on usein myös ihmisyyden mitta.

Kun 1990-luvun alussa nuorilta kysyttiin, mitä on kauneus, vastauksista välittyi kuva siitä, että nuorten mielestä kauneus on havaintoon perustuva tunnetila. Toisaalta nuoret tiedostivat sen, että on tilanteita, joissa kauneutta etsitään ennalta annettujen määritelmien avulla. Mutta ennenkaikkea kauneus on subjektiivinen kokemus.

"Kauneutta ei voi edes sanoin kuvailla. Se on sama kuin kuvailisi sokealle, minkälainen on sininen", muotoilee Apulannan Sipe Santapukki toimittajalle.

Sosiobiologin mielestä ihmisistä puhuttaessa kauneus on lupaus laadukkaista jälkeläisistä. Ulkonäöstä haemme viitteitä suvunjatkamisen mielekkyydestä, sillä miellyttäväksi koetun ulkonäön katsotaan korreloivan henkilön henkisten ominaisuuksien kanssa.

Sääty-yhteiskunnassa sen sijaan huolteltu ulkonäkö ja näyttävä pukeutumistyyli merkitsivät kauneutta ja kauneus korkeaa yhteiskunnallista asemaa. Kauneudesta tuli siten välttämätön, tavoiteltava asia, johon yhteiskunnallinen asema velvoitti. Jos omat rahat eivät korean tyylin ylläpitämiseen riittäneet, oli tehtävä velkaa.

Toisaalta länsimainen kristillinen ajattelu mukaan kauneudelle tuli asettaa rajat. Liika kauneus oli turmiollista, sillä sen katsottiin vieroittavan ajatukset pois ikuisten asioitten ääreltä.

Nykyaikaisen länsimaisen ihmisen kauneusihanteen yksi merkittävimmistä määrittelijöistä on ollut työelämä muotiteollisuuden ohessa. Hyvän työntekijän ja uraaluovan ihmisen muotokuvassa näkyy hoikka, tyylikäs, muodikas, urheilullinen, itseään kehittävä henkilö. Ja jos ulkonäössä on jotakin häiritsevää, plastiikkakirurgialla voidaan ongelmakohtaan puuttua.

Kun Kiinassa alkoi 2000-luvulla talouden nousukausi, muuttuivat maassa myös näkemykset aasialaisesta kauneudesta. Kaikki, mikä tuli lännestä olikin kaunista, eksoottista ja arvostettua. Tutkijan mielestä se on ymmärrettävää, sillä Kiinassa kaikki eksoottinen on ihailtavaa ja tavoiteltavaa.

Etenkin varakkaat ja koulutetut naiset ovat ottaneet lännen ihailun vakavasti. He haluavat myös näyttää länsimaisilta naisilta. Jos muodikkailla vaatteilla tai kosmeettisilla aineilla ei saavuteta haluttua lopputulosta, plastiikkakirurgiasta voi etsiä pysyvämpää tulosta. Naiset käyttävät plastiikkakirurgiaan huomattavia summia ja suostuvat lääkärien ehdotuksesta vaikeisiinkin leikkauksiin. Kiinassa lääkärien ammattietiikka ei aiheuta ongelmia, sillä rahan kuluttaminen on kiinalaisen ajattelutavan mukaan kaikkien oikeus.

Myös Venäjällä ulkonäöstä on tullut tapa osoittaa oman yhteiskunnallinen asemansa ja yhteiskunnan muuttuminen. Neuvostoliittolaisen naisen merkitys yhteiskunnassa ei ollut suuri. Hänen pääasiallinen roolinsa oli olla äiti, vaimo tai isoäiti. Naisten tuli ajan ihanteen mukaisesti mutta myös olosuhteiden pakosta olla luonnollinen. Tyylikäs nainen herätti epäluuloja, sillä hänen epäiltiin seurustelevan ulkomaalaisten kanssa. Muodikkaita vaatteita ja kosmetiikkaa kun sai lähinnä ulkomaisten kontaktien kautta.

Tämän päivän Venäjällä ajatellaan toisin. Ulkonäön merkitys on suuri. Huolteltu ja tyylikäs olemus auttavat erottautumaan massasta ja sitä pidetään myös irtiottona neuvostoajoista.

"Huoliteltu olemus kertoo, että henkilö on päässyt eroon
neuvostoihmisen psyykestä ja hänen aivonsakin toimivat eri tavalla", väittää pietarilainen Ksenia Slastenova.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.