Hyppää pääsisältöön

Unelmia länsimaisesta kauneudesta

Kauneus on abstrakti käsite, jolla voidaan määritellään ilmiöitä, esineitä, asioita ja kokemuksia, mutta ennen kaikkea määritelmä kohdistuu ihmiseen. Eri kulttuurien kauneusihanteet voivat poiketa toisistaan voimakkaastikin, mutta yleiseksi kauneusihanteeksi on noussut länsimainen käsitys kauneudesta, jossa esimerkiksi ihmisen ulkoinen olemus on usein myös ihmisyyden mitta.

Kun 1990-luvun alussa nuorilta kysyttiin, mitä on kauneus, vastauksista välittyi kuva siitä, että nuorten mielestä kauneus on havaintoon perustuva tunnetila. Toisaalta nuoret tiedostivat sen, että on tilanteita, joissa kauneutta etsitään ennalta annettujen määritelmien avulla. Mutta ennenkaikkea kauneus on subjektiivinen kokemus.

"Kauneutta ei voi edes sanoin kuvailla. Se on sama kuin kuvailisi sokealle, minkälainen on sininen", muotoilee Apulannan Sipe Santapukki toimittajalle.

Sosiobiologin mielestä ihmisistä puhuttaessa kauneus on lupaus laadukkaista jälkeläisistä. Ulkonäöstä haemme viitteitä suvunjatkamisen mielekkyydestä, sillä miellyttäväksi koetun ulkonäön katsotaan korreloivan henkilön henkisten ominaisuuksien kanssa.

Sääty-yhteiskunnassa sen sijaan huolteltu ulkonäkö ja näyttävä pukeutumistyyli merkitsivät kauneutta ja kauneus korkeaa yhteiskunnallista asemaa. Kauneudesta tuli siten välttämätön, tavoiteltava asia, johon yhteiskunnallinen asema velvoitti. Jos omat rahat eivät korean tyylin ylläpitämiseen riittäneet, oli tehtävä velkaa.

Toisaalta länsimainen kristillinen ajattelu mukaan kauneudelle tuli asettaa rajat. Liika kauneus oli turmiollista, sillä sen katsottiin vieroittavan ajatukset pois ikuisten asioitten ääreltä.

Nykyaikaisen länsimaisen ihmisen kauneusihanteen yksi merkittävimmistä määrittelijöistä on ollut työelämä muotiteollisuuden ohessa. Hyvän työntekijän ja uraaluovan ihmisen muotokuvassa näkyy hoikka, tyylikäs, muodikas, urheilullinen, itseään kehittävä henkilö. Ja jos ulkonäössä on jotakin häiritsevää, plastiikkakirurgialla voidaan ongelmakohtaan puuttua.

Kun Kiinassa alkoi 2000-luvulla talouden nousukausi, muuttuivat maassa myös näkemykset aasialaisesta kauneudesta. Kaikki, mikä tuli lännestä olikin kaunista, eksoottista ja arvostettua. Tutkijan mielestä se on ymmärrettävää, sillä Kiinassa kaikki eksoottinen on ihailtavaa ja tavoiteltavaa.

Etenkin varakkaat ja koulutetut naiset ovat ottaneet lännen ihailun vakavasti. He haluavat myös näyttää länsimaisilta naisilta. Jos muodikkailla vaatteilla tai kosmeettisilla aineilla ei saavuteta haluttua lopputulosta, plastiikkakirurgiasta voi etsiä pysyvämpää tulosta. Naiset käyttävät plastiikkakirurgiaan huomattavia summia ja suostuvat lääkärien ehdotuksesta vaikeisiinkin leikkauksiin. Kiinassa lääkärien ammattietiikka ei aiheuta ongelmia, sillä rahan kuluttaminen on kiinalaisen ajattelutavan mukaan kaikkien oikeus.

Myös Venäjällä ulkonäöstä on tullut tapa osoittaa oman yhteiskunnallinen asemansa ja yhteiskunnan muuttuminen. Neuvostoliittolaisen naisen merkitys yhteiskunnassa ei ollut suuri. Hänen pääasiallinen roolinsa oli olla äiti, vaimo tai isoäiti. Naisten tuli ajan ihanteen mukaisesti mutta myös olosuhteiden pakosta olla luonnollinen. Tyylikäs nainen herätti epäluuloja, sillä hänen epäiltiin seurustelevan ulkomaalaisten kanssa. Muodikkaita vaatteita ja kosmetiikkaa kun sai lähinnä ulkomaisten kontaktien kautta.

Tämän päivän Venäjällä ajatellaan toisin. Ulkonäön merkitys on suuri. Huolteltu ja tyylikäs olemus auttavat erottautumaan massasta ja sitä pidetään myös irtiottona neuvostoajoista.

"Huoliteltu olemus kertoo, että henkilö on päässyt eroon
neuvostoihmisen psyykestä ja hänen aivonsakin toimivat eri tavalla", väittää pietarilainen Ksenia Slastenova.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto