Hyppää pääsisältöön

Unelmia länsimaisesta kauneudesta

Kauneus on abstrakti käsite, jolla voidaan määritellään ilmiöitä, esineitä, asioita ja kokemuksia, mutta ennen kaikkea määritelmä kohdistuu ihmiseen. Eri kulttuurien kauneusihanteet voivat poiketa toisistaan voimakkaastikin, mutta yleiseksi kauneusihanteeksi on noussut länsimainen käsitys kauneudesta, jossa esimerkiksi ihmisen ulkoinen olemus on usein myös ihmisyyden mitta.

Kun 1990-luvun alussa nuorilta kysyttiin, mitä on kauneus, vastauksista välittyi kuva siitä, että nuorten mielestä kauneus on havaintoon perustuva tunnetila. Toisaalta nuoret tiedostivat sen, että on tilanteita, joissa kauneutta etsitään ennalta annettujen määritelmien avulla. Mutta ennenkaikkea kauneus on subjektiivinen kokemus.

"Kauneutta ei voi edes sanoin kuvailla. Se on sama kuin kuvailisi sokealle, minkälainen on sininen", muotoilee Apulannan Sipe Santapukki toimittajalle.

Sosiobiologin mielestä ihmisistä puhuttaessa kauneus on lupaus laadukkaista jälkeläisistä. Ulkonäöstä haemme viitteitä suvunjatkamisen mielekkyydestä, sillä miellyttäväksi koetun ulkonäön katsotaan korreloivan henkilön henkisten ominaisuuksien kanssa.

Sääty-yhteiskunnassa sen sijaan huolteltu ulkonäkö ja näyttävä pukeutumistyyli merkitsivät kauneutta ja kauneus korkeaa yhteiskunnallista asemaa. Kauneudesta tuli siten välttämätön, tavoiteltava asia, johon yhteiskunnallinen asema velvoitti. Jos omat rahat eivät korean tyylin ylläpitämiseen riittäneet, oli tehtävä velkaa.

Toisaalta länsimainen kristillinen ajattelu mukaan kauneudelle tuli asettaa rajat. Liika kauneus oli turmiollista, sillä sen katsottiin vieroittavan ajatukset pois ikuisten asioitten ääreltä.

Nykyaikaisen länsimaisen ihmisen kauneusihanteen yksi merkittävimmistä määrittelijöistä on ollut työelämä muotiteollisuuden ohessa. Hyvän työntekijän ja uraaluovan ihmisen muotokuvassa näkyy hoikka, tyylikäs, muodikas, urheilullinen, itseään kehittävä henkilö. Ja jos ulkonäössä on jotakin häiritsevää, plastiikkakirurgialla voidaan ongelmakohtaan puuttua.

Kun Kiinassa alkoi 2000-luvulla talouden nousukausi, muuttuivat maassa myös näkemykset aasialaisesta kauneudesta. Kaikki, mikä tuli lännestä olikin kaunista, eksoottista ja arvostettua. Tutkijan mielestä se on ymmärrettävää, sillä Kiinassa kaikki eksoottinen on ihailtavaa ja tavoiteltavaa.

Etenkin varakkaat ja koulutetut naiset ovat ottaneet lännen ihailun vakavasti. He haluavat myös näyttää länsimaisilta naisilta. Jos muodikkailla vaatteilla tai kosmeettisilla aineilla ei saavuteta haluttua lopputulosta, plastiikkakirurgiasta voi etsiä pysyvämpää tulosta. Naiset käyttävät plastiikkakirurgiaan huomattavia summia ja suostuvat lääkärien ehdotuksesta vaikeisiinkin leikkauksiin. Kiinassa lääkärien ammattietiikka ei aiheuta ongelmia, sillä rahan kuluttaminen on kiinalaisen ajattelutavan mukaan kaikkien oikeus.

Myös Venäjällä ulkonäöstä on tullut tapa osoittaa oman yhteiskunnallinen asemansa ja yhteiskunnan muuttuminen. Neuvostoliittolaisen naisen merkitys yhteiskunnassa ei ollut suuri. Hänen pääasiallinen roolinsa oli olla äiti, vaimo tai isoäiti. Naisten tuli ajan ihanteen mukaisesti mutta myös olosuhteiden pakosta olla luonnollinen. Tyylikäs nainen herätti epäluuloja, sillä hänen epäiltiin seurustelevan ulkomaalaisten kanssa. Muodikkaita vaatteita ja kosmetiikkaa kun sai lähinnä ulkomaisten kontaktien kautta.

Tämän päivän Venäjällä ajatellaan toisin. Ulkonäön merkitys on suuri. Huolteltu ja tyylikäs olemus auttavat erottautumaan massasta ja sitä pidetään myös irtiottona neuvostoajoista.

"Huoliteltu olemus kertoo, että henkilö on päässyt eroon
neuvostoihmisen psyykestä ja hänen aivonsakin toimivat eri tavalla", väittää pietarilainen Ksenia Slastenova.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto