Juhana Säilynoja
Yle
Vuonna 2004 venezuelalaiset hurrasivat ja lauloivat presidentilleen Hugo Chávezille. He myös kerääntyivät joka sunnuntai tv:n ääreen katsomaan Chávezin kuudesta kahdeksaan tuntia kestävää omaa talk-show'ta.
Tietolaatikko
Ohjelmaa on editoitu Elävän arkiston nettijulkaisuun tekijänoikeudellisista syistä.
Hugo Rafael Chávez Frías (28. heinäkuuta 1954 Sabaneta – 5. maaliskuuta 2013 Caracas) oli Venezuelan presidentti vuodesta 1999 vuoteen 2013. Chávez valittiin viimeisimmälle valtakaudelleen vuoden 2012 lokakuussa. Kaksi kuukautta myöhemmin hän ilmoitti julkisuudessa lantionseudun syöpänsä uusiutuneen. Hän kertoi syöpädiagnoosistaan ensimmäisen kerran kesällä 2011. Hänet leikattiin joulukuun 2012 alussa Havannassa, Kuubassa, minkä jälkeen häntä ei enää nähty julkisuudessa. Chávez kuoli 58-vuotiaana.
Simón José Antonio de la Santísima Trinidad Bolívar y Palacios Ponte y Blanco (Simón Bolívar) oli venezuelalainen vallankumousjohtaja. Hän johti taisteluja, jotka johtivat nykypäivän itsenäisten Venezuelan, Kolumbian, Ecuadorin, Perun ja Bolivian syntyyn. Viimeksi mainitulle hän on antanut nimensäkin.
Ernesto Rafael Guevara de la Serna (14. toukokuuta 1928 – 9. lokakuuta 1967), joka tunnetaan yleisesti nimellä Che Guevara, oli argentiinalaissyntyinen vallankumouksellinen sissijohtaja ja huomattava marxilainen poliittinen hahmo.
Toki Chávez myös jakoi kansaa. Öljy-yhtiöiden raju yksityistäminen ja hyökkäykset vastustajia kohtaan sai opposition eli mitättömät, kuten presidentti sitä kutsuu, kaduille.
Ulkolinja vuodelta 2004 paneutuu Chávezin omalaatuiseen sosialismiin. Siihen yhdistyy sosialistinen politiikka ja pop-tähden elkeet. Omassa Tv-show'ssaan Chávez vuoroin haukkuu vastustajansa ja vuoroin lurauttaa laulun.
Sosiologi Tulio Hernandez kutsuukin Chávezia uuden ajan sosialistiksi, jossa yhdistyvät Jeesuksen, Che Gueveran ja Simón Bolívarin hahmot.
Ohjelmassa seurataan valtion ruokaohjelman työntekijöitä maaseudulla, kuubalaislääkäriä Venezuelan pääkaupungin Caracasin köyhissä osissa sekä teknologiayrityksensä katukauppiaiden kanssa kilpailuun menettänyttä taksikuskia ja valtion öljy-yhtiöstä irtisanottuja.
Chávez jakoi myös Soton perheen, jonka viidestä jäsenestä kolme olivat Chávezia vastaan ja kaksi puolesta. Kun perheen isä katsoo ahtaassa kolossa Chávezin puhetta televisiosta, tuijottaa poika musiikkivideoita.
Miksi hän sitten istuu ahtaassa kolossaan? "Enemmistö valtasi suuremman tilan. Sellaista demokratia on."
