Hyppää pääsisältöön

Elämää kilpirauhasen ehdoilla?



Yleisimmät kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat vajaatoiminta eli hypotyreoosi ja liikatoiminta eli hypertyreoosi.

Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormoneja, tai elimistö ei vastaanota ja käsittele hormoneja kuten pitäisi. Liikatoiminnassa puolestaan elimistön perusaineenvaihdunta kiihtyy jopa kaksinkertaiseksi.

Liikatoiminta on vajaatoimintaa harvinaisempi sairaus, mutta juuri liikatoiminnalla alkoi kolmekymppisen helsinkiläisen Linda Ylösen elämän vuoristorata kilpirauhasongelmien kyydissä.

Erilaista teinielämää

Linda Ylönen sairastui 16-vuotiaana Basedowin tautiin. Tämä myös Gravesin tautina tunnettu autoimmuunisairaus on kilpirauhasen liikatoiminnan yleisin aiheuttaja. Lindan kaulaan tuli struuma, silmämunat pullistuivat kuopistaan.

Yle Akuutti– Tauti kehittyi nopeasti. Esimerkiksi liikuntatunneilla sykkeeni oli niin kova, että pyörtyilin, Linda Ylönen kertoo sairastumisen alkuvaiheista.

– Rasitustesteillä ja verikokeilla saatiin vahvistus, kilpirauhasen liikatoiminta oli tosiasia.

Alkudiagnoosin jälkeen Linda kävi koulua niin normaalisti kuin mahdollista. Hän sai kilpirauhastoimintaa salpaavaa hormonilääkitystä, mutta ennen kuin lääkkeet vaikuttivat, oireita ehti olla monenlaisia.

– Olin jatkuvasti nälkäinen, mutta vaikka söin kuin hevonen, paino ei noussut. Hiuksia lähti tupoittain, olo oli hermostunut, sydän hakkasi ylikierroksilla, Linda Ylönen muistelee kouluaikoja.

Linda ehti olla leikkausjonossa turhankin pitkään, hänen paperinsa olivat ensin väärässä kiireellisyysluokassa. Kun asia sitten selvisi, Linda joutui vielä pohtimaan leikkauspäätöksen vaikutuksia.

– Äkkiä piti päättää haluanko radiojodihoitoa, jolla tuhotaan kilpirauhasen pahat solut vai tehdäänkö poistoleikkaus. Vaikutti hyvin epätodennäköiseltä, että radiojodihoito enää olisi riittänyt tehoamaan, joten leikkaus tehtiin, Linda kertoo.

Liikatoiminnasta vajaatoimintaan

Leikkaus sinänsä onnistui hyvin. Kilpirauhanen poistettiin ja vajaatoimintalääkkeet tulivat tutuiksi.

Yle Akuutti– Leikkauksen jälkeen ensimmäisinä vuosina olin niin väsynyt koko ongelmavyyhtiin, etten jaksanut hakea tarkempia tietoja tilanteestani. Söin lääkkeitä, joiden oikeaa tasoa jouduttiin hakemaan kokeilemalla, Linda Ylönen muistelee.

– Olin aina ollut vilkas ja hyväntuulinen, nyt pelkäsin koko persoonani muuttuvan. Onneksi sain läheisiltäni tukea ja vahvistusta sille, että olin edelleen oma itseni. Kaikkiaan kuitenkin kuutisen vuotta meni, ennen kuin lääkitys oli saatu kunnolla tasapainoon, Linda huokaa.

Linda on huomannut, että aina niin sanotut viitearvot eivät kerro koko totuutta omasta hyvinvoinnista. Olo saattaa olla parempi kuin virallinen viiteasteikko näyttää, tai sitten toisinpäin. Elämäntilanteet ja varsinkin stressijaksot vaikuttavat oloon. Kaikkea ei voi hoitaa lääkkeillä.

– Viimeiset kolme vuotta on ollut nyt sellaista ylös-alas arvoa, mikä ei oikein selity millään. Nyt tutkitaan, miksi aivolisäkehormoniarvoni ovat vähän pielessä, Linda kertoo.

Vaihtuvia lääkäreitä

Yle Akuutti– Reippaat toistakymmentä lääkäriä minua varmasti on vuosien varrella hoitanut. Julkisella puolella on ollut terveysasemamuutoksia, ja välillä olen kääntynyt yksityisenkin sektorin puoleen, Linda Ylönen kertoo hoitohistoriastaan.

– Välillä tosiaan otti päähän, kun uudestaan piti selittää alati vain pitenevää sairaushistoriaani jälleen uudelle lääkärille. Itselleni tuli paineita siitäkin, etten halunnut kuulostaa tietäväni taudistani enemmän kuin lääkäri, Linda muistelee.

Linda Ylönen haluaakin kannustaa muita kilpirauhassairauksien kanssa kamppailevia olemaan tarkkana lääkärikäynneillä.

– Kannattaa ehdottomasti tehdä taustatyötä. Kilpirauhassairauksista löytyy paljon tietoa kirjoista, netistä ja vertaisryhmistä. Näin sitten osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja käyttää lääkärin rajoitetun vastaanottoajan parhaalla mahdollisella tavalla, Linda vinkkaa.

Optimismi kantaa

Yle Akuutti– Välillä on ollut hankalia aikoja. On tullut mieleen, miten jaksaa opiskella, miten elämä muuten menee. Nyt on hieno tilanne, kun olen vakituisessa työssä henkilöstöresurssi-koordinaattorina. Viihdyn työssäni todella hyvin, Linda Ylönen kertoo.

– Perheen perustaminenkin toivottavasti olisi mahdollista lähivuosina, Linda haaveilee.

– Työterveyshuollon kautta sain tietää, että mahdollista raskauttani seurattaisiin alusta lähtien tarkoilla kontrollikäynneillä Naistenklinikalla. Niin hyvä hoito siis olisi tiedossa kuin vain toivoa voi, Linda toteaa ja katsoo luottavaisesti tuleviin vuosiin.

– Elämä, ei sairaus edellä tässä mennään, Linda Ylönen tiivistää elämänfilosofiansa.

Toimittaja: MARJO LUNDVALL

  • Kansanparantajia, aktivisteja ja parantavaa perunaa – Mosambikissa tieto on terveyttä

    Mosambikissa malarian riski on maailman suurin.

    Mosambik on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta. Kotimantereellaan Afrikassa se kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, joissa olot ovat haastavat ja esimerkiksi malarian riski maailman suurin. Elinolojen parantamiseen tähtäävässä FDC-järjestössä työskentelevä lääkäri Julia Magaia kertoo, että juuri malarian, hivin ja tuberkuloosin kaltaiset tarttuvat taudit ovat ripulitautien ohella isoimmat kansanterveysongelmat.

  • Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

    Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma.

    Maha kuralla ja kaikki suun kautta sisään nautittu tuntuu valuvan pikavauhtia pönttöön. Vatsassa kouristelee ja rantapäivä vaihtuu hotellihuoneen vessan läheisyydessä norkoiluksi. Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma. Sekoittiko ruoka pakin vai onko kyse jostain vakavammasta?

  • Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

    Suomessa eksoottiset sairaudet ovat jo tuttu juttu.

    Ihmiset liikkuvat maapallolla enemmän kuin koskaan. Pelkästään suomalaiset tekevät vuodessa noin 9 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Virukset, bakteerit ja loiset hyppäävät helposti matkustajien kyytiin ja siirtyvät uusille alueille. Vielä suuremman tartuntatautiriskin kantavat ihmiset, jotka liikkuvat ympäri maailmaa pakon sanelemina. Esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa ihmisvirrat liikkeelle.