Hyppää pääsisältöön

Iskelmä-Suomen omapäiset showmaakarit rikkoivat rajoja

Iskelmän tarinaan kuuluvat olennaisena osana artistit, jotka ovat lähteneet haastamaan iskelmätähteyden rajoja. Elävän arkiston bonuspakkaus Iskelmä-Suomi-sarjan showjaksoon tarjoaa vaikuttavia ja osin vavisuttaviakin tuokiokuvia Dannyn, Tapani Kansan, Jari Sillanpään ja Anna Erikssonin vaiheista.

Iskelmätähteyteen kuuluu kasvun logiikka: se pyrkii joskus olemaan "elämää suurempaa". 1960-luku synnytti modernin suomalaisen vastineen Elviksen ja Tom Jonesin edustamalle maailmoja syleilevälle estraditähteydelle. Musiikin ja laululyriikan suurieleisyys heijastui estradi-iskelmässä myös artistien tapaan esittää asiansa. Kansainvälisen viihde-estetiikan ja kotimaisen reaalitodellisuuden yhdistäminen ei sujunut kivuttomasti.

Kotimaisen lavakulttuurin keskeinen mullistaja oli Danny, joka jo varhaisessa vaiheessa asetti tavoitteekseen ”esittää hyvää popmusiikkia teatterin keinoin”. Spektaakkelimaisissa, suuren maailman vaikutteita hyödyntävissä esityksissä käsiteltiin myös maailmantapahtumia ja yhteiskunnallisia aiheita, kuten Vietnamin sotaa, väkivaltaa tai huumeongelmaa, tosin vain ”leikkimielisen osallistumisen” merkeissä. Dannyn rooli bisnesmiehenä tarjosi ajan kriittisessä ilmapiirissä sytykettä myös kärjekkäille arvostelijoille.

Dannyn levytys- ja showprofiili erosivat toisistaan huomattavasti, eikä menestys kiertuerintamalla automaattisesti näkynyt levylistoilla. Lopullisesti hän astui syvälle Suomi-iskelmän sydämeen vuonna 1977 Armi Aavikon kanssa levyttämällään superhitillä Tahdon olla sulle hellä.

Tapani Kansa teki läpimurtonsa vuonna 1968 Tom Jones -tyylistä paatosta uhkuvalla Delilah-käännöshitillä. Samana vuonna hän aloitti menestyksekkäät kesäshow’nsa, joita jatkui aina 1980-luvun taitteeseen asti. Vuonna 1979 tehdyssä haastattelussa Kansa ilmoitti itse asiassa koko show-ajatuksen tulleenkin Suomeen vasta hänen myötään,

1980-luvulla laulajan mieluisimmaksi estradiksi muodostuivat tanssilavojen sijaan konserttisalit, jotka tarjosivat mahdollisuuden esittää hyvin monenlaista musiikkia. Kansan erääksi tavaramerkiksi olivat jo muodostuneet puhtaan iskelmäohjelmiston lomaan ujutetut ”yhteiskunnalliset iskelmät”, kuten Erkki 15 ja Pilvenpiirtäjät.

Hänen käsityksensä siitä, mitä iskelmälaulaja saa laulaa, poikkesi muutenkin radikaalisti totutusta. Iso ääni riitti kunnianhimoisiinkin tulkintoihin, ja löytöretket ”vakavan musiikin” alueelle tuottivat tuloksena komeita tulkintoja mm. Merikannon lauluista ja Heikki Sarmannon säveltämistä Eino Leinon ja Lauri Viidan runoista.

Jari Sillanpää voitti vuonna 1995 tangokuninkaan tittelin. Hänen läpimurtonsa levymarkkinoilla oli Jukka Kuoppamäen kirjoittama Satulinna, josta tuli aikakautensa suurin iskelmähitti (ks. erillinen artikkeli). Komea ja puhdasääninen laulaja saavutti lavoilla niin valtavan suosion, että jopa TV1:n A-studio katsoi aiheelliseksi tehdä ilmiöstä reportaasin.

Sillanpää omasi epäsuomalaisen kepeän ja värikkään lavakarisman, joka ei taipunut iskelmän normeihin. Uran alkuvaiheista asti hänen ohjelmistoonsa kuului sellaisia kabareehenkisiä numeroita kuin Pariisi—Helsinki ja Bum bum bum. Tanssilavojen orjallisen ”kaksi tangoa—kaksi humppaa—kaksi valssia”-kaavan sijaan hän halusi tuoda teatraalisempaa ”show’ta” ja löysi visioilleen toteutusväyliä mm. konsertti- ja klubiestradeilta. Suomen euroviisuedustajanakin esiintyneen supertähden huumorintaju riitti myös vuonna 2007 kuvattuun camp-henkiseen viisuparodiaan Party 4 Love.

Anna Erikssonin iskelmäura käynnistyi Kiitorata-laulukilpailun kautta vuonna 1995. Monen muun kollegan tavoin hänellä oli myös soul- ja rockmenneisyys, josta kuultiin todisteita Linnunradan pianobaari -ohjelmassa vuonna 1998. Ensimmäisiä menestyksiä oli käännösversio Ruotsin rasisminvastaisesta euroviisusta Juliet ja Joonatan, joka nähdään myös Ylen varhaisimmassa taltioinnissa laulajatulokkaasta. Erikssonista tuli nopeasti yksi Suomen menestyneimmistä naislaulajista, 2000-luvun popvaikutteisen iskelmän edelläkävijä ja soittolistojen valtias, jonka isoimpia hittejä oli Kun katsoit minuun.

Hurjatahtinen tanssikeikkailu ja menestyslevyjen urakointi poltti laulajan kuitenkin ennen pitkää loppuun. Uran jatkon kannalta ratkaisevaa oli, että Eriksson alkoi esittää omia kappaleitaan. Vuonna 2010 hän julkaisi ensimmäisen englanninkielisen albuminsa. Arto Nybergin haastattelussa Eriksson totesi olevansa epävarma siitä, kuuluiko enää laisinkaan iskelmän piiriin. Joka tapauksessa hän oli onnistunut luomaan musiikkia, jota itse halusi tehdä, ja toistaiseksi fanit olivat seuranneet muutoksissa mukana.

Teksti: Pekka Laine/Iskelmä-Suomi & Jukka Lindfors

Oheinen kooste on bonusmateriaalia Ylen Iskelmä-Suomi-sarjan osaan 7: Show must go on (2013).

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.