Hyppää pääsisältöön

Hairin tekijä - Georg Malvius

Georg Malvius. Kuva: Rita Trötschkes/Yle.

Legendaarisesta musikaali Hairista on tehty monia teatteriversioita. Musikaalin syntyhistoriasta on kulunut jo 45 vuotta. Uusimmat tulkinnat on tehty Lahdessa ja Turussa. Turun ruotsalaisen teatterin ohjaaja Georg Malvius kertoo musikaalista englanniksi.

Tietolaatikko

Georg Malvius

  • syntynyt vuonna 1945
  • ruotsalainen teatteriohjaaja
  • musikaaliteatterin professori
  • ohjannut yli 80 musikaalia

Musikaalin käsikirjoittajat James Rado ja Germo Ragni tapasivat toisensa ensi kertaa vuonna 1964, kun he näyttelivät musikaalissa Hang down your head and die. He halusivat tehdä musikaalin Broadwaylle.

Käsikirjoittajat löysivät musikaalin hahmot ystäväpiiristä ja elinympäristöstä New Yorkin East Villagesta. Kaduilla, puistoissa ja hippitapahtumissa kävi siihen aikaan kova kuhina. Musikaalin ensi-ilta oli 17.10.1967. Hair oli ensimmäinen musikaali, joka teatterihistoriassa siirtyi off-Broadwayltä Broadway-teatteriin.

Hairin nykyohjaaja kertoo englanniksi

Ruotsalainen kosmopoliitti ja teatteriohjaaja Georg Malvius ohjasi Turun ruotsalaisen teatterin musikaalin Hair keväällä 2013. Hän kuvaa Hairia aikalaisdokumentiksi, jossa yhdistyy Yhdysvaltojen symbolinen käännekohta.

Kansainvälinen huippuohjaaja

Georg Malvius on alkujaan teatteriohjaaja ja tehnyt peräti 178 teatterituotantoa. Hän on ohjannut näytelmiä, oopperaa ja yli 80 musikaalia. Musikaalit hän rakentaa tarinan kautta ja sanoo yhdistävänsä mielellään näyttelijöiden, laulajien ja tanssijoiden panokset. Vaikka hän kertoo työstään vaatimattomaan tyyliin, lopputulos on erittäin laadukas ja kunnianhimoinen.

Georg Malvius näki Hairin ensi kerran Lontoon pienellä näyttämöllä ja se teki häneen suuren vaikutuksen. Hänestä musikaali ei syyllistä, vaan sanoma kerrotaan huumorin keinoin.

Erilainen käsikirjoitus

Georg Malvius kertoo lyhentäneensä vanhentunutta dialogia, vahvistaneensa päärooleja ja lisänneensä dokumentaarisuutta mukaan. Turun ruotsalaisen teatterin versiossa näyttämölle onkin tuotu taitavasti lavamonitorit, joista yleisö kuulee kolme kuuluisa puhetta.

kuva: Roger Seger/Åbo Svenska Teater

Teatteriesityksen historialliset puheet

  1. Elokuussa vuonna 1963 musta ihmisoikeusaktivisti Martin Luther King piti kuuluisan ”I Have a Dream”.
  2. Presidentti JF Kennedy puhui kesäkuussa 1963 siitä, että vapaus on jakamatonta, ja kun yksikin ihminen on orjuutettu, kukaan ei ole vapaa.
  3. Vuonna 1964 presidentti Lyndon B. Johnson puhui suuresta yhteiskunnasta, joka ennakoi kansalaisoikeuksien laajentamista Yhdysvaltain mustalle väestönosalle.

Sanoma on voimissaan

Vuonna 1969 musikaali haluttiin kieltää, sillä musikaalin viestiä oli vaikea ottaa vastaan. Georg Malvius vertaa musikaalin liittyvää Vietnam-sodan problematiikkaa nykypäivän Syyriaan ja Afganistaniin. Tänä päivänä moni viaton joutuu sotaan tahtomatta kuten 1960-luvulla.

Mustien eriarvoinen kohtelu on edelleen huonoa, vaikka tilanne on huomattavasti parantunut verrattuna 1960-lukuun. Huumeiden käyttö ja niiden salliminen on edelleen poliitikkojen agendalla.

Uudet musikaalit suomalaisvoimin

Georg Malvius tekee kunnianhimoisia laatuproduktioita kansainvälisissä tiimeissä eri puolilla maailmaa. Hän toivoo, että musikaalitietämys lisääntyisi ja kehittäisi ohjaamista myös Suomessa. Toistaiseksi monet musikaaliohjaajat Suomessa ovat ulkomaalaisia.

Malvius toimii musikaalikoulutuksessa opettajana ja kehittäjänä. Uusi suomalainen musikaalisukupolvi on hänen mielestä kasvamassa.

Georg Malviuksen uusi ohjaustyö on suurmusikaali Les Misérables, jonka ensi-ilta on Tampereen teatterissa syksyllä 2013.

Lisää aiheesta

Kulttimusikaali Hair ja 1960-luku
Suomen Hair-sensaatio vuonna 1969

Musikaali Hair ÅST:n näyttämöllä.  Kuva: Robert Seger/Åbo svenska teater.

Musikaali Hair ÅST:n näyttämöllä. Kuva: Robert Seger/Åbo svenska teater.Musikaali Hair ÅST:n näyttämöllä. Kuva: Robert Seger/Åbo svenska teater.
Musikaali Hair ÅST:n näyttämöllä.  Kuva: Robert Seger/Åbo svenska teater.

Musikaali Hair ÅST:n näyttämöllä. Kuva: Robert Seger/Åbo svenska teater.Musikaali Hair ÅST:n näyttämöllä. Kuva: Robert Seger/Åbo svenska teater.

Haastattelu 13.3.2013. Toimittaja Rita Trötschkes.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?