Lyhyt johdatus japanin kielen ääntämiseen, joka on suomenkielisille pääosin helppoa – vieraita äänteitä on vain muutamia.
Japanin kieltä voi kirjoittaa japaninkielisten merkkien lisäksi myös latinalaisilla aakkosilla, joita kutsutaan japaniksi nimityksellä rooma-ji / rōma-ji (sananmukaisesti rooma-merkit) ja joita käytetään näissäkin esimerkeissä. On hyvä huomioida, että japani on tavukieli, joten äänteet esiintyvät tavallisesti osana tavua, vaikka ne tässä esitellään erillisinä kirjaimina.
Japanin kielen ääntäminen ei tavallisesti ole suomenkielisille puhujille ongelma, vaikka suomelle vieraita äänteitäkin on. Haastavia äänteitä ja ääntämyksiä on hyvä harjoitella kuuntelemalla ja toistamalla.
Vokaalit
Japanin kielessä on viisi vokaalia, jotka ääntyvät käytännössä samoin kuin suomen kielen vastaavat vokaalit yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
| a | i | u * | e | o |
* Vokaali u muistuttaa ruotsin kielen u-äännettä (vähän y-mäinen), esim. sanassa just.
Huomioitavaa
y ääntyy kuten suomen kielen j
| Yōroppa |
Eurooppa | ääntyy: Jooroppa |
| Tōkyō |
Tokio | ääntyy: Tookjoo |
Pitkä vokaali
Äännetään samoin kuin suomen kielessä, mutta voidaan kirjoittaa eri tavoin:
- kaksi samaa vokaalia peräkkäin: aa, ii, uu, ee, oo
- kirjoittamalla vokaalin yläpuolelle lyhyt vaakaviiva: ā, ī, ū, ē, ō
Vokaaliyhdistelmät
Ääntyvät tavallisesti erillisinä samoin kuin suomen kielessä.
| aoi | sininen | ääntyy: aoi |
Poikkeus
e ja i peräkkäin saman sanan sisällä ääntyvät pitkänä e:nä.
| sensei |
opettaja, mestari | ääntyy: sensee |
Huomioitavaa
On useita tapauksia, jolloin äänteet i ja u äännetään erittäin heikosti tai jätetään käytännössä ääntämättä kokonaan. Kaikissa sanoissa ilmiötä ei esiinny. Äänteiden i ja u poisjättämisen oppii luonnostaan, kun kieltä opiskelee jonkin aikaa. Kätevää sääntöä ei ole, eikä niiden ääntäminen selkeästi ole varsinainen virhe.
| gakusei | opiskelija | ääntyy: gak(u)see u on erittäin heikko, lähes olematon |
| shikashi | mutta | ääntyy: sh(i)kashi i on erittäin heikko, lähes olematon |
| desu | olla | ääntyy: des(u)u on erittäin heikko, lähes olematon |
Konsonantit
Suuri osa konsonanteista ääntyy samoin kuin suomen kielessä.
| k | s | t | n | h | m | g | d | b | p |
Poikkeuksia / huomioitavaa
| ch | ääntyy: kuten englannin kielen sanassa chip [tsh] |
| f | ääntyy: huulten välissä, alahuuli ei kosketa ylähuulta (h:n ja f:n välimuoto) |
| j | ääntyy: kuten englanninkielisessä nimessä Jim [dz] (ei suomen j-äänteenä!) |
| n | ääntyy: sanasta riippuen äänteinä n, m, ng tai nasaali n (ei ole kätevää sääntöä, on hyvä kuunnella tarkoin kieltä taitavien ääntämystä eri sanoissa) |
| r | ääntyy: kuten suomen kielen r, mutta yksitäryisenä (r:n ja l:n välimuoto) |
| r = l | japanin kielessä ei ole erikseen äänteitä r ja l |
| sh | ääntyy: pehmeästi kuten englannin kielen sanassa ship |
| ts | ääntyy: pehmeästi kuten sanassa tsunami |
| z | ääntyy: kuten englannin kielen sanassa zone |
Kaksoiskonsonantit
Seuraavat konsonantit voivat esiintyä kahtena samana peräkkäisenä konsonanttina:
| k | s | t | ch | p |
Aksentti ja intonaatio
Japanin kielessä tavuja ei erityisesti painoteta. Puhutun kielen tyypillinen intonaatio muodostuu korkeiden ja matalien sävelkulkujen avulla. Paras opiskelukeino on kuunnella mahdollisimman tarkasti syntyperäisten puhujien tapaa ääntää erilaisia sanoja ja lauseita ja toistaa perässä esimerkiksi tämän sivuston audio- ja videomateriaaleja hyödyntäen.
Teksti: Pia Matilainen Vuosi: 2013
