Hyppää pääsisältöön

Kansa, jonka maailma petti

Bosnian sota (1992-1995) oli raain Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Sen kauheimpia kohtauksia olivat Srebrenican kansanmurha sekä Sarajevon neljä vuotta kestänyt piiritys, jonka aikana kaupunkilaiset olivat jatkuvasti tarkka-ampujien tähtäimessä. Heitä eivät auttaneet edes kaupunkia valvovat YK-sotilaat.

1990-luvun alussa alkoi Jugoslavia hajoamaan. Tasavalloista Slovenia ja Kroatia julistautuivat itsenäisiksi ensimmäisinä. Tästä alkoi Kroatian sota, joka pian levisi myös naapuritasavaltaan Bosnia ja Hertsegovinaan.

Bosniaa olivat aina asuttaneet monet eri kansallisuudet. Suurimmat ryhmät olivat bosniakit, kroaatit ja serbit. Sodan tarkoituksena oli varmistaa Bosnian serbien pysyminen osana Jugoslaviaa. Sodan alussa kroaatit ja bosniakit taistelivat yhdessä serbiarmeijaa vastaan, mutta myöhemmin myös he ajautuivat keskinäisiin taisteluihin.

Sarajevossa koulumatkakin oli hengenvaarallinen

Vuonna 1992 serbiarmeija piiritti Sarajevon. Kaupunki sijaitsee kattilamaisessa laaksossa, joten sen eristäminen ei ollut vaikeaa. Kranaatit lentelivät päivittäin kaupunkiin ja kukkuloilta sekä rakennuksista, kuten paikallisen Holiday Innin ylimmistä kerroksista, tarkka-ampujat ampuivat juoksevia ihmisiä kaduilta. Tätä jatkui aina vuoteen 1996 saakka.

Vuonna 1994 lähetetty Ulkolinja: Hyvää joulua Aida Mlivic – kaksi kirjettä Sarajevosta sai paljon huomiota Suomessa. Sen päähenkilönä olivat 11-vuotias Aida ja hänen äitinsä, jotka kirjoittivat kirjeitä Eurooppaan. Kirjeissä he kertoivat epätoivostaan ja elämästään kuoleman ja pelon ympäröiminä.

Dokumentissa seurataan muidenkin sarajevolaisten elämää, kuten isoäitiä joka itse syö vain kostutettua leipäpalasta, jotta hänen lapsenlapsensa saisivat kylliksi ruokaa. Päivittäin hänen 11-vuotias pojanpoikansa hakee pienen astiallisen ruokaa Punaiselta ristiltä. Se ei millään riitä koko perheelle koko päiväksi. Isoäiti kertoo, etteivät hänen jalkansa enää kanna, mutta silti hän käy päivittäin etsimässä ruokaa lapsille. Kerjätäkin hän yrittää, mutta piiritetyssä kaupungissa monella ei ole mitä antaa.

Dokumentti on kuvattu joulukuussa 1994, jolloin oli alkanut jo kolmas piiritystalvi.

YK vei srebrenicalaisilta mahdollisuuden puolustautua

Tilanteen jatkumisesta sarajevolaiset syyttävät kansainvälistä yhteisöä. YK:n pääsihteeri Boutros Boutros Ghali saa kansan vihan päälleen vieraillessaan kaupungissa. Syytökset on helppo ymmärtää, kun tarkka-ampujat napsivat ihmisiä muutama metri YK-sotilaista.

Srebrenican kansanmurha, jossa jopa 8000 muslimimiestä ja poikaa teloitettiin, ei ollut sodan ainoa joukkomurha, mutta sen raakuus järkytti maailmaa. Serbit tulivat kaupunkiin ja lähettivät lapset ja naiset kävellen matkaan. Miehet kerättiin yhteen ja teloitettiin. Tapaus nosti esiin myös YK:n roolin Bosniassa. Srebrenica sijaitsi YK:n turva-alueella, jossa ihmisten turvallisuus piti olla taattua. YK oli myös kerännyt kaupungista aseet pois. Kaupunkia valvoneet hollantilaiset rauhanturvaajat joutuivat katsomaan vierestä, kun serbit tappoivat tuhansia muslimeja voimatta puuttua asiaan millään tapaa.

Ykkösjuttu käsitteli Bosnian tilannetta kahdessa eri ohjelmassa vuonna 1996. Ensimmäisessä seurataan suomalaisen rauhanturvajoukon saapumista maahan sekä bosnialaisia pakolaisia niin Bosniassa kuin Suomessakin.

Tuhotut kaupungit

Srebrenicasta pakoon lähtenyt perhe katsoo lohduttomana kuvanauhaa kotikaupungistaan. Kaupunki on autio, vain muutamat serbipakolaiset asuttavat ehjimpiä taloja. Naapurusto on tuhottu, monet naapureista poltettu omiin taloihinsa. Perheen omassa talossa asuu nyt serbejä. Kaupunginjohtajana toimii entinen paikallistoimittaja.

Kurjuus yhdistää kansallisuuteen tai uskontoon katsomatta. Tulevaisuudesta harva osaa sanoa, osa näkee yhteiselon mahdolliseksi. Osaa ajatuskin satuttaa.

Toinen ykkösjuttu paneutuu sotarikoksiin. Toimittaja Vesa Toijonen sai harvinaisen luvan päästä kuvaamaan Ljubijan kaivosta. Kaivoksesta oletetaan löytyvän joukkohauta. Se sijaitsee lähellä Omarskan vankileiriä, jonka kuvat saivat kansainvälisen yhteisön julistamaan Serbia ja Montenegron kauppasaartoon.

Ohjelmassa studiovieraana on YK:n ihmisoikeusraportoija Elisabeth Rehn. Hän kertoo kaameista sotarikoksista, joiden selvittäminen on vasta alussa.

”Tämä on arkipäivää, jota siellä joudutaan kohtaamaan jatkuvasti. Tämä on kauhea, hirveä totuus”, Rehn sanoi joukkomurhista ja kiduttamisesta, joita hän yrittää selvittää.

Vuonna 2011 Elisabeth Rehniä haastateltiin Ykkösaamu-ohjelmassa. Hänen mielestään Bosnia oli täysin unohdettu.

"Bosnia-Hertsegovina on jäänyt ihan kaikkien jalkoihin. Siitä ei välitetä enää. Daytonin rauhansopimus lopetti sodan, mutta se ei todellakaan antanut minkäänlaista rakennusmateriaalia rauhaan ja demokratiaan", Rehn kritisoi.

Ympäri maailman kriisipisteitä työskennelleeltä Rehniltä kysyttiin, mikä on pahin paikka missä hän oli ollut. Bosnian kauhut veivät voiton muun muassa Mogadishusta.

Tietolaatikko

HUOM! Kuvamateriaali voi olla järkyttävää.

Bosnian sota oli Jugoslavian hajoamissotiin kuulunut veristen sotatoimien sarja pääosin nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueella. Se käytiin 29. helmikuuta 1992 – 21. marraskuuta 1995 serbien, kroaattien ja bosniakkien eli Bosnian muslimien välillä.

Virallisesti sotatilan päätti Yhdysvaltojen johdolla solmittu Daytonin rauhansopimus marraskuussa 1995. Se allekirjoitettiin 14. joulukuuta 1995 Pariisissa.

Dokumenteissa käytetty termi tsetnikki tarkoittaa äärikansallismielisiä puolisotilaallisia sissejä. Sitä käytettiin myös halventavana nimenä serbeille.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto