Hyppää pääsisältöön

Oulu – Suomen suurin kaupunki

Kun suuria osia Oulujoen kuntaa ja Pateniemen alue Haukiputaalta siirrettiin Oulun kaupunkiin vuonna 1965, oli se hetken aikaa pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki.

Reportaasissa vuodelta 1964 tutustutaan tulevaan kuntaliitokseen. Oulun kaupungin asukasmäärä oli kasvanut 1951-1960 välisenä aikana 53 prosenttia ja rakennusmaat olivat käyneet vähiin.

Lisää kaavoitettavaa aluetta saatiin Oulujoen kunnasta, joka jaettiin Oulun, Tyrnävän, Kempeleen ja Utajärven kesken. Oulujoen kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti väkirikkaimmat alueet siirrettiin Ouluun, jolloin enemmistöstä kuntalaisia tuli kaupunkilaisia.

Pateniemen asutusalueen asukkaat pyysivät itse tulla siirretyksi Ouluun. Alueen asukkaat kävivät töissä Oulussa ja tunsivat itsensä oululaisiksi.

Reportaasissa tutustutaan myös Oulun taloudelliseen tilaan ja kulttuurielämään. Haastateltavana on kunnallistettavan Oulun näyttämön teatterinjohtaja.

Mutta onko siellä kulttuuria?

Seuraavana vuonna lähetetyssä Näköala tornissa -ohjelmassa pohditaan kasvavaa Oulua kulttuurin ja tieteen kaupunkina.

Tuolloin tuore yliopisto on hajallaan yli 20 rakennuksessa eri puolella kaupunkia ja sen uudesta sijainnista on vääntöä.

Muun muassa kirjailija Erno Paasilinna haluaisi sijoittaa yliopiston kampuksen keskustan ulkopuolelle ja kirjailija-lehtimies Lauri Kokkosella on jo paikkakin mielessä: ulkoilualueena tunnettu Haukiputaan Virpiniemi.

Ohjelmassa kuullaan myös kirjailija Anu Kaipaisen näkemyksiä urbanisoituvasta, mutta silti hyvin maalaismaisesta Oulusta. Kaipaisen mielestä kaupunki on nyt murrosiässä ja murrosikäänhän kuulostaa kaikenlainen itkeskely ja potkiskelu, joka toivottavasti myöhemmin viittaa rikkaaseen kulttuuriin.

Mutta onko Oulu kulttuurikaupunki?

"Sosiologian ja kansantieteen mukaan kulttuurittomia yhteiskuntia ei ole olemassakaan, joten löytyy kai sitä sitten Oulustakin kulttuuria", kommentoi filosofian maisteri Atte Kalajoki.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto