Hyppää pääsisältöön

Masennuslääkkeet vaativat terapiaa rinnalleen?

Maailmassa on jo miljoonia ihmisiä, jotka ovat saaneet mielialalääkereseptin, ja lääketeollisuudessa pyörii miljardibisnes. Masennuslääkkeiden tehosta ollaan kuitenkin viime aikoina oltu montaa mieltä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan masennuslääkkeet ovat tehokkaita lähinnä niiden lumevaikutuksen vuoksi.

Nyt Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen tuore tutkimus antaa uutta valaistusta masennuslääkkeiden vaikutuksesta. Ehkä nyt on löytynyt selitys siihen, miksi lääkehoidon ja terapian yhdistelmän tiedetään olevan tehokkaampaa, kuin pelkän masennuslääkehoidon.

Masennuslääkkeet avaavat aivoissa ikkunan

Tutkiessaan masennuslääkkeiden vaikutusta eläinmallien avulla, professori Eero Castrénin tutkimusryhmä huomasi, että masennuslääkkeet itsessään eivät näyttäisi parantavan. Niiden roolina on ainoastaan palauttaa aikuisten aivojen muovautuvuus.


Masennuslääkkeet näyttävät avaavan aivoissa ikkunan kehitysvaiheeseen, jossa oma toiminta ja havainnot vielä onnistuvat luomaan uusia aivokytkentöjä. Edellisen kerran tällainen tilanne on pikkulapsella, kun hänen aivonsa ja käsityksensä maailmasta kehittyvät ympäristön virikkeiden mukaan.

Yle Akuutti– Varhaiskehityksen aikana syntymän jälkeen, kun harjoitellaan näitä ominaisuuksia, aivokuori on muovautuvuuden tilassa, jolloin hermosoluyhteydet ovat hyvin vaihtuvaisia, niitä hävitetään ja uusia yhteyksiä syntyy. Kokeillaan, mikä näistä hermosoluyhteyksistä parhaiten toimii ja mallittaa sitä ympäristön toimintaa. Se liittyy näköön, kuuloon, puhumiseen ja liikkumiseen. Kaikki nämä ovat asioita, joita lapset joutuvat harjoittelemaan, ne eivät syntyessään ole valmiita. Kun nämä on harjoiteltu tiettyyn kuntoon, aivot fiksoivat syntyneen tilanteen ja niin paljon muutoksia ei sitten aivoissa sallita, selostaa professori Eero Castrén pienen lapsen aivojen kehitystä.


– Ja nyt sitten kuntoutustilanteessa saattaisi hyvinkin olla edullista, että saataisiin avattua tällainen muovautuvuuden ikkuna, jonka aikana voidaan sitten kuntoutuksella saada uusia yhteyksiä muodostumaan, jatkaa Castrén.


Tuloksia ei siis syntyisi pelkillä lääkkeillä. Aivoille tulee myös näyttää, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla.

Lääkettä ja terapiaa

Yle AkuuttiTerapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet eivät joskus näytä vaikuttavan masennukseen lainkaan. Jos masentuneen ympäristö ja elämäntilanne eivät muutu, pelkkä lääkehoito ei vielä paranna. Onko masennuslääkkeiden runsaassa käytössä tehty virhe?


– Sitä on vaikea sanoa virheeksi, koska monet potilaat niistä hyötyvät. Mutta masennuslääkkeistä voitaisiin saada enemmänkin irti, jos niiden käyttöön lisättäisiin kuntoutus – joko psykoterapia tai muun tapainen kuntoutus, toteaa Eero Castrén.


Tässä piilee kuitenkin hoidollinen ristiriita. Valitettavan usein masennuslääkitys jää ainoaksi masennuksen hoidoksi. Terapiaa kun ei ole saatavilla riittävästi kaikille sitä tarvitseville. Castrén pohtii, miksi masennuslääkkeet toisaalta tehoavat toisinaan myös ilman rinnalla kulkevaa terapiaa.


– Niillä saattaa olla masennukseen suoraan vaikuttavaa tehoa. Toisaalta on hyvin mahdollista, että osa potilaista – jos heillä on perhe tai sosiaalisia suhteita – pystyvät itse itseään kuntouttamaan, vaikka he eivät varsinaisesti mitään psykoterapiaa saakaan. Silloin muovautuvuusvaikutuskin saattaa itse asiassa olla masennuksen paranemisen taustalla, vaikka sitä ei ole annettu varsinaisesti järjestelmällisenä hoitona, pohtii Castrén.


Castrénin mukaan masennuksen ja ahdistuksen hoidossa olisi paljon parantamisen varaa silloin, kun masennuslääkkeitä käytetään.


– Silloin kun masennuslääkkeitä aletaan käyttää, heti tarjottaisiin potilaille myöskin kuntouttavaa asiaa, joka voisi auttaa näitä hermoverkkoja paremmin sopeutumaan siihen ympäristön tilanteeseen, ehdottaa Castrén.

Apua fobioihin ja aivohalvauksen jälkeisiin puutosoireisiin

Tutkijat pohtivat nyt sitä, voidaanko erilaisiin muihinkin ongelmiin vaikuttaa, jos aivojen muovautuvuus avataan lääkkeillä uudelleen. Tiedetään esimerkiksi, että fobioihin terapia auttaa jonkin aikaa, pelkkä masennuslääke ei lainkaan. Jos molempia yhdistellään, on vaikutus pitkäaikainen. Castrénin ryhmän tutkimuksissa esimerkiksi hiirillä toteutettu pelkoaltistushoito vaikutti niissä vain lyhyen aikaa.

Yle Akuutti– Hiirillä sen teho oli lyhytaikainen. Toisaalta masennuslääkkeet eivät vaikuttaneet tähän pelkoreaktioon juuri millään lailla. Mutta silloin kun nämä kaksi yhdistettiin, saatiin pitkäaikainen pelkoreaktion häviäminen tällä masennuslääkkeen ja altistushoidon yhdistelmällä, selostaa Castrén.


Professori Castrénin mukaan masennuslääkkeet vaikuttavat itse asiassa varsin tehokkailta.


– Näyttäisi siltä, että masennuslääkkeet voisivat tehota moniin muihinkin sairauksiin – ei pelkästään masennukseen ja ahdistukseen, joihin niitä pääasiassa nyt käytetään, vaan aika laajasti myös muihin neurologisiin tiloihin.


Viime aikoina onkin ilmestynyt julkaisuja, joissa aivohalvauksen jälkeisten puutosoireiden kuntouttamisessa on saatu pelkkää kuntoutushoitoa parempia tuloksia, kun kuntoutukseen on yhdistetty myös masennuslääkityshoito.


Castrénin tutkimusryhmän havainto tehtiin alun perin varsin yllättäen, kun oltiin tutkimassa masennuslääkkeiden vaikutuksia hermosolujen välisten yhteyksien muovautuvuuteen hiirten ja rottien näköaivokuorella. Vaikutusmekanismia tutkittiin niin kutsutun laiskan silmän avulla, jota esiintyy myös ihmisillä.


– Laiskan silmän tilanteessa on Suomessa menossa kliininen koe, jossa testataan, olisiko laiska silmä mahdollisesti aikuisena korjattavissa silloin, kun yhdistetään masennuslääkehoito samanlaiseen lapulla toteutettavaan kuntoutukseen, kuin joka on tehokas lapsuuden aikana, mutta ei normaalisti enää aikuisuuden aikana, Castrén toteaa.


Asiantuntija: professori EERO CASTRÉN, Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

Toimittaja: LEA FROLOFF

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 16.11.2015