Hyppää pääsisältöön

Tapahtumien kävijämäärät ovat useimmiten tilastollista harhaa

Moni saattaa yllättyä lukiessaan tapahtuman tai matkailukohteen suurista kävijämääristä. Yhtenäistä linjaa kävijöiden laskemisesta tai tilastoinnista ei ole.

Ilosaarirock 2012 // Kuva: Tomi Mikola

Yle Uutiset kertoo, että kokonaiskävijämäärään lasketaan kaikki alueella tai tietyssä tilassa käyneet henkilöt. Oli kyse sitten talkoolaisista, henkilökunnasta, maksavista asiakkaista tai ilmaistapahtuman ilmapallon myyjästä.

- Kävijä on yksinkertaisimmin henkilö, joka on astunut jostakin ovesta sisään tai mennyt johonkin paikkaan, selittää Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Raija Komppula.

Kävijä-sana ei siis kerro kuka tapahtumassa tai tilaisuudessa on käynyt. Keitä kävijät todellisuudessa olivat, se voidaan täsmentää, jos tieto on mahdollista selvittää. Yhtenäistä linjaa kävijöiden laskemisesta tai tilastoinnista ei ole.

Myytyjen lippujen määrä on yleensä pienempi kuin kävijöiden määrä

Tapahtumien merkitystä ja vaikutusta mitataan kävijämäärillä. Jos kävijämääriä tutkitaan negatiivisen vaikutuksen valossa, kannattaa tapahtumasta ilmoittaa mahdollisimman pieni kävijämääräluku.

- Ajatellaan vaikkapa Ilosaarirockin ympäristövaikutuksia. Jokainen henkilö, joka on ollut rockissa, riippumatta henkilön roolista, vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön muun muassa tallaamalla nurmikoita ja käyttämällä vessoja, sanoo Komppula.

Monen tapahtuman todellisia lipunmyyntilukuja on hankala selvittää, sillä ne saattavat olla liikesalaisuuksia.

- Myydyistä lipuista tulee joku tietty summa rahaa, joka on tuloa. Joissakin tapauksissa ei haluta paljastaa myytyjen lippujen määrää, koska jos se on suuri, niin ei ehkä julkista tukea välttämättä tarvita niin paljon. Jossakin toisessa tilanteessa on edullista ilmoittaa myytyjen lippujen määrä, Komppula selventää.

Lue lisää Yle Uutisten jutusta: Keittäjä ja häävieraskin lasketaan tapahtuman kävijäksi.

Lähteet: Yle Uutiset