Hyppää pääsisältöön

Keikka-näytelmä karisti hohdon tanssimuusikkojen taiteilijaelämästä

Tanssiorkesteri lähtee viikonloppukiertueelle Savon maaseutulavoille. Jazzia rakastavat muusikot joutuvat tienaamaan leipänsä tangoilla ja valsseilla, ja raskasta työtä kompensoidaan raskailla huveilla. Huonokin keikka voittaa silti kotiolot.

Tv-elokuva Keikka pohjautuu kirjailija ja muusikko Erkki Lepokorven (1930—2001) käsikirjoitukseen. Lepokorvelta ilmestyi vuonna 1967 samanaiheinen romaani nimeltä Keikat, jossa aihepiiriä käsitellään ajan kirjallisen hengen mukaisesti ronskimmin ja lihallisemmin. Romaanilla on joitakin yhtymäkohtia tv-elokuvaan, erityisesti kirjan kohdat, joissa pianisti Simo Raita suunnittelee muusikkoelämästä kertovaa dokudraamaa.

Muut draaman tekijät, Matti Heinivaho ja Olli Hämäläinen (alias Olli Häme), ovat hekin pitkän linjan muusikkoja ja musiikkialan vaikuttajia. Näyttelijöinä on joukko tamperelaisia soittajia, joukossa Kymenlaaksossa jazz-uransa aloittanut rumpali Manu Teittinen. Yhtyeen laulusolisti on oikeassa elämässään muutamia single-levyjä tehnyt Pirjo Marke.

Muusikoiden jutuissa käydään läpi kaikki 1960-luvun soittajien mieliharmit: tangovillitys, soittotaidottomat kitarabändit, ahneet managerit, epäluotettavat tanssijärjestäjät ja ulkomaiset ravintolasoittajat, jotka vievät niin keikat kuin naisetkin. Laulajatyttö haaveilee itsekseen tähteydestä.

Keikkamatka kulkee halki kauniiden kesäisten maisemien. Maaseudun tanssilavat ovat pieniä ja vaatimattomia, yksi suorastaan rähjääntyneen ladon näköinen. Heti ensimmäisellä lavalla jazzarit saavat muistutuksen ammatin vähemmän palkitsevista puolista, kun kaksi yleisön edustajaa tulee pyytämään, ettei orkesteri vain soittaisi jazzia.

Keikan päätyttyä kiiruhdetaan Kuopion Puijonsarveen rentoutumaan. Tunnelmaa kuitenkin hieman pilaa se, että ravintolaorkesterin huomataan olevan yksi noita karsaasti katsottuja "makaroninpurijoiden" bändejä. Yöllä humaltuneet soittajat kömpivät kovaäänisesti yöpuulle matkustajakotiin.

Seuraavana päivänä jatketaan uuteen paikkaan, josta ei ole edes tiedossa varmaa palkkiota. Bändi saa pääsylipuista prosenttiosuuden, ja illan päättyessä ei paljon jaettavaa jää. Rumpali Manu ehtii hitaiden aikana pohtia alkoholinkäyttöään ja rahatilannettaan. Mietiskely päättyy aforismiin: "Niin kauan svengaa kuin handut pelaa."

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto