Hyppää pääsisältöön

Ylioppilaskunnan Laulajat on mieskuorojen monivivahteinen edelläkävijä

Ylioppilaskunnan Laulajat on Suomen vanhin suomenkielinen kuoro. Oheisissa ohjelmissa seurataan vuonna 1883 perustetun maineikkaan mieskuoron vaiheita eri vuosikymmenillä. YL on tunteisiin vetoavaa tulkintaa ja kuorolaisille itselleen laulun ja sattumusten täyteistä aikaa.

Kuoro miehen iässä -ohjelmassa juhlistetaan 90-vuotiasta Ylioppilaskunnan Laulajat -kuoroa vuonna 1973. Ohjelmassa on mukana entisten ja silloisten kuorolaisten värikkäitä haastatteluja sekä katkelma Me krokotiilit -ohjelmasta, jossa edesmennyt Merimiesunionin puheenjohtaja Niilo Wälläri johtaa kuoroa. Muu musiikki on YL:n ohjelmistoa isänmaallisesta "Herää Suomesta" moderniin Erik Bergmanin "Miks ei'hin". Kuoroesityksiä johtavat Ensti Pohjola, Heikki Pohjola ja Mauno Konttinen.

Keväällä 1983 Ylioppilaskunnan Laulajat vietti satavuotisjuhliaan. Eila-Maija Mirolybovin uutisjutussa YL harjoittelee Sibeliuksen Kullervo-sinfoniaa ja Einojuhani Rautavaaran teosta Runo.

A-studio seurasi kuoroa Ylbatrossi-reportaasissaan vuonna 1996. Ohjelma kertoo Ylioppilaskunnan Laulajien yli satavuotisesta kesäkuoroperinteestä ja kuvaa 40 laulajaa purjelaivalla valloittamassa Suomenlahden rannikkoa.

Vuosien varrella YL on matkannut merien yli toisille mantereillekin. Vuonna 1964 kuoro pyysi presidentti Urho Kekkosta Yhdysvaltain-matkansa suojelijaksi laulun voimin ja vuonna 1992 YL oli harjoittelemassa Sibeliuksen Kullervoa Los Angelesissa Esa-Pekka Salosen johdolla.

Mittavista mieskuorovuosista on jäänyt meheviä muistoja. Kuoron värikkäitä vaiheita kertaavat vuonna 1952 tehdyissä haastatteluissa YL:n kunniajohtaja Heikki Klemetti sekä kuoron perustajiin kuulunut Walter Lampén.

Ylioppilaskunnan Laulajien tulkintoja

Fredrik Paciuksen kotimaata ylistävistä sävellyksistä tunnetuimpia on vain 15-vuotiaan Emil von Qvantenin runoon sävelletty Suomen laulu. Ylioppilaskunnan Laulajien kunniajohtajan Heikki Klemetin kerrotaan ylistäneen sitä Paciuksen ”arvokkaimmaksi lahjaksi Suomen kansalle”. Tässä vuonna 1938 taltioidussa esityksessä kuoroa johtaa Martti Turunen.

Kun Alfons Almi lauloi Ylioppilaskunnan Laulajien kevätkonsertin solistina 28.4.1941 Martti Turusen Suomalaista rukousta, hän oli Suomalaisen Oopperan keskeisiä laulajia.Vuodelta 1962 on Ylioppilaskunnan Laulajien tulkinta Leevi Madetojan säveltämän ja Eino Leinon sanoittaman Hän kulkevi kuin yli kukkien -laulusta. Kuoroa johtaa Ensti Pohjola.

1960-luvulla tehtiin roppakaupalla Beatles-suomennoksia. Yksi erikoisimmista Beatles-tulkinnoista taidettiin nähdä Me krokotiilit -ohjelmassa vuonna 1966. Kun jäänsärkijälakko uhkasi, tekijät pyysivät Merimies-Unionin puheenjohtajan Niilo Wällärin johtamaan Ylioppilaskunnan Laulajia kappaleessa Keltainen jäänsärkijä (Yellow Submarine).

Vuonna 1968 on taltioitu Ylioppilaskunnan Laulajien laulamana ja Ensti Pohjolan johtamana Toivo Kuulan sävellykset Virta venhettä vie ja Iltatunnelma sekä Jean Sibeliuksen Isänmaalle.

Heikki Peltola johti Ylioppilaskunnan Laulajia vuonna 1972, kun kuoro kajautti Eduard Hermesin sävellyksen Wir jagen durch wälder, suomeksi Metsämiehen juomalaulu.

Heikki Peltolan johtamat esitykset taltoitiin myös vuonna 1979, kun YL lauloi P. J. Hannikaisen sävellykset Annin laulu ja Kevätsointuja sekä Armas Järnefeltin sävellykset Sirkka ja Pois meni merehen päivä.

Vuodelta 1983 on Ylioppilaskunnan Laulajien tulkinta Toivo Kuulan sävellyksestä Iltapilviä. Kuoroa johtaa Matti Hyökki.

Tunnelma oli juhlallinen itsenäisyyspäivänä 1994, kun Mannerheim-ristin ritarit ottivat Ahtisaaret vastaan Linnan Punaisessa salongissa. Jalkaväenkenraali Ehrnrooth nousee seisomaan ja Ylioppilaskunnan Laulajat aloittaa Suomen laulun.

Yksi laulaja-säveltäjä Petri Laaksosen hittisävelmistä on laulu Täällä Pohjantähden alla. YL:n johtajan Matti Hyökin yhteydenoton jälkeen laulu päätyi myös kuoron ohjelmistoon säveltäjän sovituksena.

Kuoronjohtaja Matti Hyökki tilasi myös säveltäjä Seppo Paakkunaiselta YL:lle joikuteoksen, jonka ensiesitys oli 1995. Dalvi duoddar luohti (Talvitunturin joikha) soi kokonaisuudessaan tunturisaamelaisessa duuripentatoniikassa. Säveltäjän mukaan teos on ollut kestohitti YL:n ulkomaisilla kiertueilla.

Vapunaattona 2004 neljä Ylioppilaskunnan Laulajien jäsentä vieraili Ykkösen Aamu-tv:ssä. Kvartetti esitti mm. yhden tunnetuimmista kevätserenadeistaan Kevätsointuja.

Syksyllä 2010 Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti lauloi Puoli seitsemän -ohjelman juontajalle Marja Hintikalle syntymäpäivän kunniaksi Minä laulan sun iltasi tähtihin.

De profundista arvostetaan säveltäjä Leevi Madetojan mestariteoksena ja ylipäätään yhtenä suomalaisen kuorokirjallisuuden keskeisimpänä sävellyksenä. Vuonna 2012 Ylioppilaskunnan Laulajien esittäessä De profundis -teoksen kuoroa johti Pasi Hyökki.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.