Hyppää pääsisältöön

Pyhäinpäivänkeikka Ruotsiin oli aivan Seinähullujen hommaa

TV2 oli mukana, kun Pentti Oskari Kankaan Seitsemän Seinähullua Veljestä tekivät kolmen päivän kiertueen räntäisessä Etelä-Ruotsissa. Showbändi viihdytti parhaansa mukaan siirtolaisia, jotka kaipasivat koto-Suomessa kuulemiaan säveliä.

Jarmo Porolan ja Voitto Kotilaisen ohjelma alkaa laivalta, jossa bändi jamittelee iloisesti ravintolan pöydässä. Kapellskärin satamasta on kuitenkin vielä 600 kilometrin bussimatka ensimmäiselle keikalle Boråsiin. Keikkailu käy kalliimmaksi kuin Suomessa, koska ruokailu ja polttoaine ovat hintavampia.

Pyhäinpäivän aikaan Ruotsissa kiersi kaikkiaan kymmenkunta suomalaista bändiä. Tansseissa käyminen oli suomalaisten siirtolaisten suosituin harrastus, ja monet halusivat huvitella mieluummin "omien" kuin kantaväestön joukossa.

Suomi-seurat ja yksityiset tanssien järjestäjät kävivät keskenään kovaa kilpailua. Ruotsissa ei tarvinnut maksaa huviveroa, ja lipuista saattoi pyytää korkeampaa hintaa kuin Suomessa.

Ruotsissa oli yhteensä kolmisenkymmentä suomalaista tanssipaikkaa, joista kahdeksan oli kahden miehen hoidossa. Jorma Roininen operoi Göteborgista käsin, Aarre Roininen puolestaan Tukholmasta. Bisnes ei heidän mukaansa ole erityisen kannattavaa, tärkeämpää on "tuottaa iloa täällä asuville tytöille ja pojille".

Siirtolaiset toivoivat esiintyjiltä musiikkia, jota olivat kuulleet ennen kotimaasta lähtöään. Lähimmän kosketuksen esimerkiksi suomalaiseen tangoon näyttää kuitenkin tarjonneen Seinähullujen groteskisti liioiteltu parodia.

Kiertueen lopussa matkan rasitukset näkyvät jo bändissä. "Hymy alkaa olla opittua ja pelleily konemaista", toimittaja kuvailee. "Mutta yleisö ei sitä huomaa, ja lopulta tunnelma nousee kattoon kuin koti-Suomessa."

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto