Hyppää pääsisältöön

Pyhäinpäivänkeikka Ruotsiin oli aivan Seinähullujen hommaa

TV2 oli mukana, kun Pentti Oskari Kankaan Seitsemän Seinähullua Veljestä tekivät kolmen päivän kiertueen räntäisessä Etelä-Ruotsissa. Showbändi viihdytti parhaansa mukaan siirtolaisia, jotka kaipasivat koto-Suomessa kuulemiaan säveliä.

Jarmo Porolan ja Voitto Kotilaisen ohjelma alkaa laivalta, jossa bändi jamittelee iloisesti ravintolan pöydässä. Kapellskärin satamasta on kuitenkin vielä 600 kilometrin bussimatka ensimmäiselle keikalle Boråsiin. Keikkailu käy kalliimmaksi kuin Suomessa, koska ruokailu ja polttoaine ovat hintavampia.

Pyhäinpäivän aikaan Ruotsissa kiersi kaikkiaan kymmenkunta suomalaista bändiä. Tansseissa käyminen oli suomalaisten siirtolaisten suosituin harrastus, ja monet halusivat huvitella mieluummin "omien" kuin kantaväestön joukossa.

Suomi-seurat ja yksityiset tanssien järjestäjät kävivät keskenään kovaa kilpailua. Ruotsissa ei tarvinnut maksaa huviveroa, ja lipuista saattoi pyytää korkeampaa hintaa kuin Suomessa.

Ruotsissa oli yhteensä kolmisenkymmentä suomalaista tanssipaikkaa, joista kahdeksan oli kahden miehen hoidossa. Jorma Roininen operoi Göteborgista käsin, Aarre Roininen puolestaan Tukholmasta. Bisnes ei heidän mukaansa ole erityisen kannattavaa, tärkeämpää on "tuottaa iloa täällä asuville tytöille ja pojille".

Siirtolaiset toivoivat esiintyjiltä musiikkia, jota olivat kuulleet ennen kotimaasta lähtöään. Lähimmän kosketuksen esimerkiksi suomalaiseen tangoon näyttää kuitenkin tarjonneen Seinähullujen groteskisti liioiteltu parodia.

Kiertueen lopussa matkan rasitukset näkyvät jo bändissä. "Hymy alkaa olla opittua ja pelleily konemaista", toimittaja kuvailee. "Mutta yleisö ei sitä huomaa, ja lopulta tunnelma nousee kattoon kuin koti-Suomessa."

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto