Hyppää pääsisältöön

Liivijengit levittäytyvät

KRP:n mukaan Suomessa toimi vuonna 2013 yhteensä 61 liivijengiä. Uusina tulokkaina ovat kansainväliset moottoripyöräkerhot Mongols MC sekä Outlaws MC. Vanhat kerhot ovat laajentaneet toimintaansa pienempiin kaupunkeihin. A Studio: Streamissa aiheesta keskustelivat jengin jäsenet sekä virkavallan ja valtion edustajat.

"Vuonna 2000 oli 120 000 prätkää, nyt niitä on 250 000. Kehitys menee suhteessa", sanoo Bandidos MC:n jäsen Tapio Haapanen.

Myös yli kymmenen vuotta Cannonball MC:n jäsenenä ollut Janne Tranberg pitää laajenemista luonnollisena kehityksenä.

"Suuremmissa kaupungeissa kerhot ovat jo", joten seuraavaksi ne leviävät pienempiin.

Julkisuudessa niin sanotut supportit eli moottoripyöräkerhojen tukikerhot lasketaan usein emokerhoon kuuluviksi. Haapasen mukaan ne toimivat kuitenkin täysin itsenäisesti. Hän vertaa niitä jääkiekkodivareihin, joista noustaan SM-liigaan.

"Se joka haluaa satsata enemmän, tulee meille", Haapanen sanoo.

Osa moottoripyöräkerhojen tukikerhoista saa myöhemmin käyttää suuremman kerhon nimeä. Cannonball MC ei Tranbergin mukaan kuitenkaan laajene support-kerhojen kautta, vaan uudet osastot käyttävät alusta asti kerhon nimeä.

Molemmat miehet tyrmäävät julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, että kerhojen välillä kytisi erimielisyyksiä tai jopa jengisota. Päinvastoin heidän mukaansa kerhoilla on hyvät keskinäiset välit. Tranberg pitää väitettä erimielisyyksistä ”poliisin propagandana”.

2000-luvulle tultaessa moottoripyöräkerhojen väliset yhteenotot vähenivät ja rauhoittuivat edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Tranberg uskoo muutoksen johtuvan siitä, että kerhotoiminta muuttui vuosituhannen vaihteessa järjestäytyneemmäksi ja sitoutuneemmaksi.

Oman kerhonsa sisäinen väkivalta on Haapasen mukaan kielletty, ja hän kiistää, että sillä ajettaisiin asioita. Väkivaltaa mies ei kuitenkaan tuomitse.

"Jos joku tekee pahaa muijalle, käyn mieluummin itse moikkaamassa kuin soitan poliisit." Pidän sitä paljon oikeudenmukaisempana.

Kansanedustajat Tom Packalén (ps.) ja Kari Tolvanen (kok.) ovat aiemmin sanoneet, että jengiliivit pitäisi kieltää. Haapanen pitää ajatusta absurdina. Haapasen mielestä myös liivijengi-sanalle on luotu huono kaiku.

Tranberg ei allekirjoita liivijengi-nimitystä. "Me ollaan moottoripyöräkerho".

Miesten omien sanojen mukaan kerhon toiminta koostuu moottoripyöräilystä, matkustelusta ja tapaamisista.

KRP luokittelee liivijengit järjestäytyneeksi rikollisuudeksi.

Teksti: Yle uutiset

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto