Hyppää pääsisältöön

Mitä kuuluu suomalainen sydän?

Akuutti 27.3.2013



Vielä parikymmentä vuotta sitten tyypillinen sydänpotilas oli 50 - 60 -vuotias mies. Vuosien saatossa suomalaisten sydänterveys on kuitenkin parantunut ja hoidot kehittyneet. Nykyään sydän alkaa reistailla tyypillisimmin seitsemänkymmenen ikävuoden tienoilla, sekä miehillä että naisilla.


Siitä huolimatta, että suomalaiset sydämet pysyvät paremmassa kunnossa pidempään, on paljon vielä tehtävää. Sydäninfarkti on edelleen työikäisten suomalaisten toiseksi yleisin kuolinsyy. Yli 65-vuotiailla naisilla ja miehillä sydäninfarkti on yleisin kuolemaan johtava syy.

Mikä sydämen sairastuttaa?

Suomalaisten yleisin sydänsairaus on sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotaudissa sydämen pinnalla kiertävät valtimot ahtautuvat verenvirtausta haittaavassa määrin.


Oireista sepelvaltimotautia eli angina pectorista sairastaa noin 200 000 suomalaista. Yleensä sepelvaltimotauti kehittyy vuosien saatossa ja jo parikymppisenä verisuoniin voi tulla pieniä ahtautumia.

Yle Akuutti– Kolesteroli keräytyy suonen seinämään. Sinne keräytyy myös valkosoluja ja muita rasvoja ja yhdessä nämä muodostavat suonen seinämään pehmeän rasvaplakin. Vuosien saatossa suoni saattaa ahtautua, jolloin veren virtaus suonessa heikkenee ja aiheuttaa rintakipuoireet. Tällöin on kyseessä sepelvaltimotauti, kertoo kardiologian erikoislääkäri Kari Kervinen Oulun ylipistollisesta sairaalasta.


Sepelvaltimotauti johtuu usein elintavoista, mutta myös perinnöllisillä tekijöillä on osuutensa asiassa.


– Tyypillinen potilas on ihminen, jolla on kolesterolit hieman koholla. Sepelvaltimotaudin riskiä lisää myös tupakointi, ylipaino ja diabetes sekä perintötekijät. Jos on esimerkiksi naisihminen, jonka äidillä on ollut sepelvaltimotauti viisikymppisenä, niin kyllä tyttärelläkin on sairastumisriskiä keskimääräistä enemmän, Kari Kervinen sanoo.

Sepelvaltimotaudin oireet

Yle AkuuttiSepelvaltimotaudin tyypillisin oire on rasitusrintakipu.


– Se alkaa haitata jokapäiväistä elämää. Esimerkiksi kaupassa käynti on hankalaa, kauppakasseja ei meinaa jaksaa kantaa tai portaita noustessa rinnasta alkaa puristaa. Usein lepo ja nitrot auttavat näihin oireisiin, Kervinen selventää.


Naisilla sepelvaltimotaudin oireet voivat olla miesten oireita monimuotoisemmat. Naisilla sepelvaltimotauti voi oireilla myös esimerkiksi hengenahdistuksena tai yleisenä huonona olona.


Mikäli itsellään huomaa rasitusrintakipua tai muita oireita, jotka voisivat johtua sydämestä, kannattaa hakeutua lääkäriin. Sepelvaltimotauti voidaan diagnosoida rasituskokeella tai tarvittaessa varjoainekuvauksella.

Sydäninfarkti

Sydäninfarkti on äkillinen sepelvaltimokohtaus. Tällöin suonen seinämään kertynyt rasvaplakki repeää ja aiheuttaa hyytymän, jonka seurauksena on valtimotukos.

Sydäninfarktin tyypilliset oireet ovat:

– äkillisesti alkava kova rintakipu, joka painottuu keskelle rintakehää

– Kipu voi säteillä käsiin tai kaulalle ja leukaan

– Kipu pahenee liikuttaessa


Kovan, äkillisen rintakivun ilmetessä on syytä soittaa hätänumeroon 112 ja

toimia annettujen ohjeiden mukaan.

Eteisvärinä

Sepelvaltimotauti ei ole ainoa suomalaisia kiusaava sairaus. Toinen tyypillinen suomalaisten sydänvaiva on eteisvärinä. Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriöistä yleisin ja siitä kärsii noin 100 000 suomalaista.

Yle Akuutti– Rytmihäiriötuntemuksiahan on kaikilla suomalaisilla, mutta jos tuntemukset vaivaavat, kannattaa oireiden kanssa käydä lääkärissä. Jos tuntee, että sydän lyö jotenkin poikkeavasti, kuka tahansa yleislääkäri voi ottaa kantaa siihen, pitäisikö siitä huolestua vai onko kyse täysin hyvänlaatuisista tuntemuksista, kardiologian erikoislääkäri Jarkko Magga opastaa.

Tykytys- ja muljahtelutuntemuksia voi siis esiintyä ajoittain vaarattomasti lähes kaikilla, mutta tutkimuksiin pitää hakeutua, jos tykytystuntemuksiin liittyy:

– rintakipua

– heikotusta

– hengen ahdistusta

– tajunnan hämärtymistä

– tajunnan menetys

– rytmihäiriötuntemuksen alkaminen rasituksessa

Tajunnan menetys voi aiheutua sydämen liian hitaasta tai liian nopeasta rytmistä, ja on tarkempien tutkimusten aihe. Sydäninfarktiin ja joihinkin perinnöllisiin sydänsairauksiin voi liittyä henkeä uhkaavia nopeita rytmihäiriöitä. Eteisvärinä todetaan sydänfilmin eli EKG:n avulla.

Sydänsairauksien hoito

Yle AkuuttiParas tapa pitää sydämestään huolta on sydänterveellinen elämäntapa. Tämä tarkoittaa, että painon pitäisi pysyvä hallinnassa ja ruokavaliossa pitää olla runsaasti kasviksia ja hyviä rasvoja, kuten kalaa, rypsi-/oliiviöljyä. Kovia eläinrasvoja ja sokeria pitää välttää. Myös liikunta 4 - 5 kertaa viikossa, tupakoimattomuus ja kohtuullinen alkoholin käyttö kuuluvat sydänterveelliseen elämäntapaan. Myös positiivisella elämänasenteella on myönteisiä vaikutuksia sydämeen.


Mikäli omat keinot eivät riitä, on Suomessa onneksi hyvä sydänsairauksien hoidon taso.

Yle AKuutti– Sepelvaltimoiden pallolaajennusten ja rytmihäiriöiden toimenpidehoitojen taso on erinomainen. Sydäninfarktien hoito on parantunut niin, että sydäninfarktipotilas menehtyy sairaalassa yhä harvemmin, ja sydäninfarktin jälkeistä vaikeaa sydämen vajaatoimintaa ilmenee selvästi vähemmän, kuin ennen. Aivan viime vuosina sydäninfarktin pallolaajennushoidon saatavuus on kohentunut kardiologipäivystyksen myötä siten, että pallolaajennuksen saatavuus lähestyy kohtuullista länsieurooppalaista tasoa. Suomen pitkät välimatkat ja harva asutus ovat tässä ongelmana, kertaa kardiologi Kari Kervinen.

www.sydanliitto.fi


Asiantuntijat:

KARI KERVINEN, kardiologien erikoislääkäri, OYS

JARKKO MAGGA, kardiologian erikoislääkäri, OYS


Toimittaja: MIRA PELO

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 16.12.2015