Kerrankos sitä sattuu, että ruokapakkaus unohtuu kaappiin vähän liian pitkäksi aikaa. Joistakin tuotteista löytyy viimeinen käyttöpäivä, toisista parasta ennen – merkintä. Kuinka uskollisesti näitä päivämääriä täytyy noudattaa? Kuningaskuluttaja testasi voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.
Parasta ennen
Kaupasta ostettavassa ruoassa on monenlaisia merkintöjä, joiden perusteella päätämme kuinka pitkään niitä voi syödä. Parasta ennen päivä -merkintä löytyy hyvin erilaisista ruuista. Tämä päivämäärä on merkitty lähes kaikkiin maitotuotteisiin, leipiin ja kekseihin, jauhoihin ja kahviin. Parasta ennen –merkintä tarkoittaa, että valmistajan mielestä tuote näyttää ja maistuu parhaalta ennen pakkaukseen kirjattua päivämäärä.
- Parasta ennen – tuotteet ovat yleensä sellaisia, että ne eivät muutu vaarallisiksi (vanhetessaan). Ne vain pilaantuvat, rupeavat maistumaan vähän huonolta.
Parasta ennen –ruuissa syöjä voi siis käyttää omia aistejaan. Jos ruoka ei haise eikä maistu pahalta eikä hometta näy, sitä voi syödä päivämääristä piittaamatta.
- Minulla on ollut kotona smetanapurkki puoli vuotta ja se on säilynyt ihan hyvänä, Hielm vakuuttaa.
Viimeinen käyttöpäivä
Ruuissa käytetään myös toista, selvästi ankarampaa merkintää. Laki määrää, että valmistajan täytyy merkitä viimeinen käyttöpäivä herkästi pilaantuviin ruokiin. Viimeistä käyttöpäivää käytetään esimerkiksi raa´assa lihassa ja kalassa. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen ruokaa ei saa enää myydä kaupassa, mutta kotona jääkaapissa ruoka voi päästä vanhenemaan pitempäänkin. Tätäkin päivämäärää voi kotioloissa tietyin ehdoin uhmata - kunhan tietää, mitä tekee.
Vanhan ruuan syömistä rajoittaa se, että ruoka voi mennä pilalle - kahdellakin eri tavalla. Ruuassa on ensinnäkin pilaajabakteereja. Kun ne lisääntyvät ruuassa, se alkaa ennen pitkää haista ja maistua pahalle. Pilaajabakteerit eivät ainakaan alkuvaiheessa ole terveydelle vaarallisia. Ne tekevät kuitenkin ruuan sen verran vastenmieliseksi, että harva viitsii sitä syödä.
Minulla on ollut kotona smetanapurkki puoli vuotta ja se on säilynyt ihan hyvänä
Varsinaisen terveysvaaran aiheuttavat aivan toiset bakteerit. Niitä kutsutaan taudinaiheuttajiksi. Tavallisimpia taudinaiheuttajia ovat esimerkiksi salmonella, campylobakteerit ja listeria, mutta niitä on muitakin.
Taudinaiheuttaja voi olla jo eläimessä valmiina, se voi livahtaa ruokaan teurastamolla tai kalanjalostuslaitoksella tai kotikeittiössä. Jos näin käy, seurauksena saatta olla ruokamyrkytys. Jotkut bakteerit aiheuttavat terveyshaittaa jo hyvin pieninä määrinä, joten tuoreestakin ruuasta voi ruokamyrkytyksen saada. Bakteerit voivat myös lisääntyä ruuan säilytyksen aikana ja aiheuttaa myrkytyksen myöhemmin, kun niitä on ruuassa suuria määriä.
Suurin riski on raaka kala
Tavallisin taudinaiheuttaja lienee listeria. Se elää kalojen suolistossa ja voi kalojen käsittelyn yhteydessä siirtyä myös kalan lihaan. Monista muista bakteereista poiketen listeriä viihtyy kylmässä ja pystyy lisääntymään myös jääkaappilämpötilassa. Siksi raakana syötävä graavattu tai ja kylmäsavustettu kala ovat erityisen riskialttiita tuotteita.
Terve aikuinen kestää kyllä jonkinmoisen määrän listeriabakteerejakin. Vaarassa ovat riskiryhmät.
- Jos on vanha ihminen tai ihan nuori tai raskaana, niin ei välttämättä kannattaisi (graavi- ja kylmäsavukalaa) syödä ollenkaan, kun myyntiaika on umpeutumassa, ylitarkastaja Sebastian Hielm sanoo.
Hielm varoittaa erityisesti ikäihmisiä. Säästäväisinä kuluttajina he ehkä ostavat 30% alennuksella merkittyjä kalatuotteita, jotka ovat jo lähellä viimeistä käyttöpäivää. Kalapakkausta ei välttämättä syödä yhdellä kertaa, vaan se jää vielä useiksi päiviksi avattuna kodin jääkaappiin. Tällaisessa tilanteessa listeria saattaa lisääntyä sellaisiin määriin, että terveys ja jopa henki ovat vaarassa.
Sekin täytyy muistaa, että listeriaa tai muitakaan taudinaiheuttajia ei voi haistaa, maistaa eikä nähdä. Raakana syötävien ruokien viimeisiä käyttöpäivä ei ole mitään syytä uhmata.
Kypsentäminen tappaa bakteerit – melkein aina
Kun ruoka kypsennetään, ollaankin jo terveysriskien suhteen melko turvallisilla vesillä.
- Käytännössä kaikki bakteerit kuolevat, kunhan niitä kuumennetaan riittävästi. Ja nämä tavalliset taudinaiheuttajat, joita me pelkäämme, kuolevat ihan tavallisessa paistamisessa, vakuuttaa Sebastian Hielm.
Jotta tämä perussääntö pätisi, täytyy kuitenkin ottaa huomioon pari asiaa. Ensinnäkin on huolehdittava hyvästä keittiöhygieniasta. Jos vaikkapa lihassa sattuu piilemään taudinaiheuttaja, sitä ei saa päästää ruokaa tehdessä siirtymään raakana syötäviin vihanneksiin tai leikkeleisiin. Käsiä täytyy pestä eri ruoka-aineiden silppuamisen välillä. Vaikkapa lihalle ja salaatille täytyy olla omat leikkuulaudat ja veitset tai työvälineet täytyy välillä pestä.
Jos valmista ruokaa sitten jää yli, se täytyy jäähdyttää nopeasti. Tähän ovat syynä itiölliset bakteerit, joiden itiöt saattavat säilyä hengissä myös kuumennuksen yli. Nopea jäähdyttäminen estää niiden lisääntymisen.
Itiöllisten bakteerien saastuttama ruoka on turvallista heti valmistamisen jälkeen syötynä, koska toimintakykyiset bakteerit ovat kuolleet kuumennuksessa. Mutta näiden bakteerien itiöt saavat samassa yhteydessä herätyksen. Jos ruokaa jää yli ja se jätetään jäähtymään pitkäksi aikaa huoneenlämpöön, itiöistä heränneet bakteerit pääsevät lisääntymään lämpimässä ruuassa. Myrkytys voi olla edessä seuraavana päivänä, kun ruokaa syödään toisen kerran.
- Suurkeittiöissä ruoka pitää saada jäähtymään neljässä tunnissa kuuteen asteeseen. Se on sääntö, joka pätee kodeissakin, arvioi Hielm.
- Ruuan voi jättää hellalle jäähtymään ehkä tunniksi, niin että pahimmat kuumuudet haihtuvat. Sen jälkeen se pitää laittaa jääkaappiin. Missään nimessä ruokaa ei kannata jättää huoneenlämpöön yön yli.
Jos kaikkia näitä varotoimenpiteitä noudattaa, kypsennettävää ruokaa voi syödä myös viimeisen käyttöpäivän jälkeen.
- Kyllä, ehdottomasti, vakuuttaa Sebastian Hielm.
- Minä syön viikoittain monia ruokia, jotka on otettu käyttöön vasta viimeisen käyttöpäivän jälkeen, hän jatkaa.
Pakastaminen pelastaa
Jos ruuanvalmistuksen nippelitieto ei kiinnosta, pelastus voi löytyä pakastimesta.
- Minä ostan usein 30% alennuksella ruokaa ja panen sen sitten pakastimeen, kertoo mikrobiologian dosentti Sebastian Hielm.
- Pakastimesta ruokaa voi sitten käyttää tarpeen mukaan.
Jauheliha säilyy pakastimessa käyttökelpoisena 1-2 kuukautta
Pakastaminen pysäyttää tehokkaasti kaikki ruuan vanhenemisprosessit. Esimerkiksi jauheliha säilyy pakastimessa käyttökelpoisena 1-2 kuukautta, sian- ja siipikarjanliha ainakin 3 kuukautta ja naudanliha 8 kuukautta. Kalaa voi säilyttää 1-3 kuukautta.
Valmisruokaa menee liian herkästi roskiin
Valmisruoat ja einekset ovat kypsennettyä ja teollisuuden arvattavasti huolella jäähdyttämää ruokaa, joten niissä ei pitäisi olla kovin suurta terveysvaaraa. Silti valmisruokiin on laidasta laitaan merkitty nimenomaan viimeinen käyttöpäivä.
-Se on tietenkin ongelma, jos ihmiset turhaan heittävät pois eineksiä sen takia, että viimeinen myyntipäivä on ylittynyt siellä kotona. Ne varmaan olisivat syömäkelpoisia monta päivää vielä sen jälkeen, miettii Hielm.
Pakkausten päivämäärämerkinnän valitsevat ruokaa tekevät yritykset. Merkintöjä valvova Evira onkin kehottanut yrityksiä harkitsemaan, tarvitaanko viimeistä käyttöpäivää valmisruuissa. Parasta ennen -merkintäkin voisi riittää.
Saarioinen on yksi Suomen suurimmista einesvalmistajista. Siellä myönnetään, että valmisruuissa viimeinen käyttöpäivä ei suoraan kerro ruuan terveysvaarasta.
- Saattaa olla, että viimeinen käyttöpäivä annetaan mikrobiologisten testien perusteella. Tai sitten joissain tapauksissa voi olla niin, tuotteen maku miedontuu niin selkeästi, että emme ole enää tyytyväisiä siihen. Esimerkiksi maksalaatikko miedontuu vanhetessaan, kertoo laatujohtaja Anneli Hautaniemi Saarioisilta.
Vaikka viimeinen käyttöpäivä merkittäisiinkin maun miedontumisen perusteella, parasta ennen –merkintä ei laatujohtajalle riitä.
- Viimeinen käyttöpäivä on selkeämpi. Se on tietty päivämäärä, ja me olemme vastuussa siihen päivämäärään asti. Tilanne olisi minun mielestäni sekavampi, jos se olisi parasta ennen –päiväys, sanoo Hautaniemi.
Muutkaan suuret valmisruokia tekevät tehtaat eivät aio luopua viimeisen käyttöpäivän merkinnästä.
Laboratorio varmisti: vanha ruoka syömäkelpoista
Päivämäärien uhmaaminen pelotti sen verran, että Kuningaskuluttaja päätti testauttaa vanhentuneita ruokia. Veimme laboratorioon tutkittavaksi maitopurkin, jonka parasta ennen -päiväys oli ylittynyt kolmella päivällä. Testattavaksi vietiin myös broilersuikaleita ja einesmaksalaatikko. Niihin oli merkitty viimeinen käyttöpäivä, joka samoin oli jäänyt taakse kolme päivää aikaisemmin.
Laboratorio etsi ruuista tavallisimpia taudinaiheuttajia. Myös pilaajabakteerit testattiin. Lisäksi tutkijat haistoivat ja maistoivat ruokia.
Taudinaiheuttajabakteereja ei löytynyt mistään näistä tuotteista
Lopputulos oli rohkaiseva.
- Taudinaiheuttajabakteereja ei löytynyt mistään näistä tuotteista, kertoo mikrobiologi Timo Nieminen Lihatalouden tutkimuskeskuksesta.
- Kun teimme aistivaraisen arvion, niin mitään virhemakua tai virhehajua ei löytynyt myöskään mistään.
Ruuista testattiin myös kokonaisbakteeripitoisuus.
- Maito ja maksalaatikko olivat kunnossa, niistä ei löytynyt mitään. Mutta broilerin fileesuikaleessa kokonaisbakteeripitoisuus oli korkea. Se viittaa siihen, että varmaan parin kolmen päivän sisään siihen olisi tullut virhehaju, mikrobiologi arvioi.
Yhdestäkään tuotteesta ei siis löytynyt mitään, joka olisi estänyt niitä syömästä – kolme päivää päivämäärät ylittäneenäkin!
Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, YLE
Muokattu 7.9.2015: Ulkoasukorjauksia.
