Hyppää pääsisältöön

Laamat ja villasiat ovat mainioita terapeutteja

Vanhusten, lasten ja kehitysvammaisten arkea piristää kummasti, kun vieraaksi saapuu nelijalkainen terapeutti. Terapiaeläimeksi sopii perinteisten kissojen ja koirien lisäksi myös vaikkapa laama tai villasika.

Vanhainkotien ja muiden hoitokotien asukeille terapiaeläimen vierailu on usein viikon kohokohta. Päivien piristysruiskeen lisäksi terapiaeläimet parantavat elämänlaatua. Eläintä voi vapaasti silitellä ja sille voi jutella, vaikkei haluaisi jutella muiden ihmisten kanssa.

Koiruuksia vieraili vuonna 1993 kolmessa vanhainkodissa, joissa terapiakoirat olivat jo tuttu näky. Osmonkallion vanhainkodissa Helsingissä apulaisosastonhoitajana toimi 1-vuotias karkeakarvainen mäyräkoira Tiitus Junior. Tiitus kävi omistajansa Ritva Kettusen kanssa päivittäin Osmonkalliossa nuolemassa vanhusten naamaa ja tervehtimässä kaikkia vuorollaan.

Nurmijärvellä Röykän sairaalan kuntoutusosastolla Kisu-kissa ja Jetta-koira pitivät huolta potilaiden hyvinvoinnista. Osastonhoitaja Marjatta Erkkonen kertoi, kuinka Kisulle oli lupailtu jopa kunniamitalia sen johdosta, että se nosti isäntänsä sängynpohjalta jälleen elämään kiinni.

Yhdysvalloissa terapiakoirat ovat mukana veteraanien kuntoutusohjelmassa. Siinä stressihäiriöistä kärsivät veteraanit kouluttavat fyysisesti vammautuneille taistelutovereille palveluskoiria. Koirien kanssa työskentelystä on siis terveydellistä hyötyä sekä kouluttajalle että koiran saavalle.

Myös sika ja laama kelpaavat hyvin kuntouttajiksi. Villasika Mikosta on tullut oikea kansallinen tähti, kun se kiertää erilaisissa hoitokodeissa ja esiintyy jopa musikaalissa. Kiitos suuren empatiakykynsä, Mikko on hyväksytty Suomen Karva-Kaverit -yhdistyksen viralliseksi terapiaeläimeksi. Ulla-laama on tuonut hymyn hattulalaisen vanhustenkoti Tuulikellon asukkaiden kasvoille. Laaman valtti terapiaeläimenä on sen erikoisuus: toimintaterapeutin mukaan uuden asian näkeminen herättää kipinää aivoissa.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto